Kotona taas, monta seikkailua rikkaampana

Olen palannut takaisin reissusta. Takana on jälleen yksi ikimuistoinen ja ihmeellinen seikkailu, jota mummona sitten muistella. Tämän talvikauden tutkimusmatkani sijoittui edellisiin vuosiin verrattuna kovin eksoottiseen ja poikkeukselliseen maailman kolkkaan, Eurooppaan.

Eilen illalla jätin haikeana Berliinin taakseni ja yöllä Suomeen saavuttuani teki mieli purskahtaa itkuun, kun bussin ovetkaan eivät olleet puolellani ja halusivat jättää minut rinkkoineni vangikseen.

Tänään kärsin jo kovin tutuksi tulleesta reissaajan dagen efter-tilasta, jonka tiedän helpottavan parin päivän kuluessa. Korkealla lennelleet endorfiinitasot kokevat joka kerta arkeen paluun jälkeen aikamoisen notkahduksen, ennen kuin palautuvat taas normaalitasolleen.

Juuri päättyneellä parin viikon seikkailu- ja nautiskelulomalla, joka reissuille tyypilliseen tapaan tuntui huomattavasti tuota aikaa pidämmältä, jouduin jättämään useamman kuin yhden paikan taakseni pala kurkussa.

Se pala nousee kurkkuun, kun joutuu jättämään taakseen paikkoja tai ihmisiä, jotka ovat valloittaneet pienen palan sydäntäni. Oma sydämeni on valloitettu vuosien varrella jo usean eri tahon toimesta ja pieni pala sydäntäni on jäänyt jo kovin moneen paikkaan. Toisaalta asian voi ajatella niin, että sydämeni on koko ajan rikkaampi, koska sinne on tehnyt pesän jo todella moni paikka sekä ihminen.

Kaikkein vaikein paikka jättää taakse kerta toisensa jälkeen on Berliini. Tuo kaupunki valloitti minut tällä kertaa ehkä voimakkaammin, kuin koskaan aiemmin. Jos se nyt ylipäänsä on enää mahdollista.

Viimeisenä iltana Berliinissä koin upeimman auringonlaskun, jonka olen koskaan kaupunkilomillani kokenut. Valtava punainen tulipallo laskeutui kaupungin taakse minuutilleen kello 18. Samaan aikaan tätä upeaa valoilmiötä säestivät jostain kaukaa kaikuvat kirkon kellot.

Huokasin syvään, hymyilin itsekseni ja tunsin kuuluvani tuohon hetkeen, tuohon kaupunkiin. Samaan aikaan kuitenkin tiesin, että rinkka täytyy hakea ja että matkan on taas jatkuttava.

Berliini ja Italia jäivät taakseni ja minä olen taas monta tarinaa ja kokemuksta rikkaampi. Matkailu avartaa ja mitään juuri koettua en vaihtaisi pois mistään hinnasta – nämä rikkaudet ovat kaikkein pysyvimpää laatua ja näitä seikkailuja pääsen viimein jakamaan kanssanne, yksi kerrallaan. Pysykäähän siis kuulolla!

Psssst! Jutun kuvat ovat hypänneet pois matkasta blogin muutossa. Asia korjaantuu pian!


Here I am again, back in my daily life in Helsinki. Again, I feel like a millionaire with all the new adventures experienced, all the amazing people met and all the places seen. This is the kind of richness no money can buy and these are the stories to be told when I am old and sitting in my rocking chair.

I arrived back home late last night and felt a bit sad. Even the doors in the bus from the airport did not want to co-operate with me and locked me and my backpack in their firm hold when I was trying to leave the bus.

Like always on my trips, I had to leave many precious places and dear people behind. Of course knowing, that they will all be there next time again. I have left my heart in so many places and my heart holds so many memories of people and places in it. I consider this richness of heart.

For me, Berlin is the place that is always the hardest to leave behind. Berlin, my favorite city. This time, if it even is possible, I feel like I fell in love with the bohemian German capital even stronger than ever before.

On the last evening in Berlin, I saw one of the most beautiful sunsets I’ve ever seen in a city before. The huge, red fireball, set behind the Berlin skyline at 6pm, sharp. This whole lightshow was accompanied by the bells of a church, somewhere in the distant.

I felt so happy, I had an amazing trip behind of me and new adventures waiting for me. I felt like I belonged in that city, in that moment. In the same time I just knew, that the show must go on and I needed to go get my best travelling buddy, my backpack, and head towards the Tegel airport with so many new stories to be shared with all who are willing to listen. These stories will be told really soon, stay tuned.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate