Kohti Saharaa

“What makes the desert so beautiful is that somewhere it hides a well” – Antoine de Saint-Exupéry

Saharan autiomaaAloin haaveilla matkasta autiomaahan ensimmäisen kerran, kun kuulin ystävältäni hänen tuttunsa seikkailusta Saharan autiomaassa. Kamelit, hiljaisuus, tyhjyys, tähtitaivas ilman kaupungin valojen vaikutusta siihen, kangastukset ja loputon hiekkameri.

Olin mietiskellyt autiomaareissua mielessäni, en vain tiennyt milloin ja missä sen toteuttaisin. Loppujen lopuksi minun ei tarvinnut tietää, päädyin autiomaahan joka tapauksessa.

Marokon reissumme kohokohta oli ehdottomasti Saharan autiomaa. Matkamme alkoi Agadiristä, josta autokuskimme huristeli tuntikausia koko ajan kuivemmaksi ja kuumemmaksi muuttuville seuduille. Maisema oli kuin scifi-elokuvasta ja ristinsieluakaan ei tuntunut näkyvän missään, ei myöskään vastaantulevia autoja.

Marokko kokemuksiaMarokko kokemusJossakin vaiheessa vuoren reunustaa pitkin kulkeva tie muuttui pienen pienten kivien päällystämäksi. Pienet kivet lentelivät konepellille ja ikkunat piti teljetä tiukasti kiinni. Melu oli valtava ja hetkittäin kuvittelin meidän olevan keskellä jonkin sortin maanvyörymää tai vastaavaa.

Tämä tieosuus onneksi loppui ja jossakin vaiheessa, muutaman tunnin ajon jälkeen, saavuimme viimeiseen pieneen kylään ennen varsinaista autiomaata; M´hamidiin. Hamstrasimme evääksi jotakin suolaista ja monta litraa vettä. Aavikolla on pakko juoda paljon ja jotta vesi pysyisi sisällämme, piti myös muistaa nesteen sitova suola. Hankimme itsellemme myös perinteiset kasvojen ja kaulan ympärille sidottavat huivit suojaamaan hiekalta.

M´hamid, MarokkoM´hamid marokko M´hamid marokkoM´hamidista oli vielä edessä parin tunnin ajomatka, noin 50km, pitkin tietöntä autiomaata. Maisema kuivui kuivumistaan. Alkuun autiomaa toi mieleeni valtavan jalkapallokenttän. Pikku hiljaa hiekka pieneni ja pian olimmekin keskellä dyynejä.

Autoa ei missään tapauksessa saanut pysäyttää hiekkaan, muuten olisimme olleet pulassa. Neliveto ja hyvä, kokenut kuski ovat tällaisella reissulla aivan must. Tämä on reissu, jota ei kannata missään tapauksessa tehdä omin päin. Autiomaa on valtava, merkittyjä teitä ei ole, tienviittoja ei ole.

marokko
Fossiileja Saharan autiomaassa.

Marokko kokemuksia marokko kokemuksiamarokko kokemuksiamarokko matkavinkitmarokko matkavinkitSilloin tällöin näkyi kangastuksia. Siellä täällä oli kuivia aavikkopensaita, ne eivät olleet pelkkää silmänlumetta. Silmänlumetta eivät olleet myöskään välillä vastaan tulleet aasit, kamelit, koiraa muistuttavat oliot tai autiomaassa vaeltavat nomadit. Uskomattomalta nämä kaikki kyllä tuntuivat. Kuinka se kaikki edes saattoi olla todellista?

Sahara MarokkoSaharan autiomaa vinkitMarokko Sahara elämys

Marokko sahara
Mikä tämä eläin on? Kertokaa minulle!

Marokko saharaMuutaman tunnin roadtripin jälkeen ja hiekkadyyneillä kurvailun päätteeksi näkyi jotakin. Siellä oli teltta, toinen ja kolmaskin. Yhteensä valkoisia telttoja oli 14, mutta me kolme skandinaavista naista olimme kuulemma lähes ainoat vieraat siinä telttakylässä sinä päivänä.

Yksi teltoista oli meidän kotimme seuraavaksi illaksi, yöksi ja aamuksi. Yksi teltoista oli tukikohta upealle kokemukselle Saharan autiomaassa, josta kerron lisää pian. Kannattaa pysyä kuulolla!

*Olin Marokossa Sahara Experiencen kutsumana.

Erg Cheraga camp


Into the Sahara

I first started dreaming about experiencing the desert of Sahara, when a friend of mine told me about a person, who hired a guide and a camel in Morocco for a week. She told me about the stars at night, that are not dimmed by the city lights. She told me about the quietness, and the beauty of it all. Ever since I heard that, I wanted to go an experience the desert myself, for the first time ever.

I was invited to Morocco with two other bloggers to visit a festival. At the end, all our plans changed. At one point I found myself in a car, on our way to the desert, and not to a festival. I really did not mind.

We started the trip from Agadir. Our driver drove us towards the drier and drier areas of the North-African country of Morocco. After a few hours of roadtripping, we reached the last little village before the desert, the village of M´hamid. The last chance to buy water, chips, and the traditional scarfs worn by the nomads.

After the little shopping, we officially entered the Sahara. The scenery got drier the further we rode. At first it reminded me of the kind of material that is used for soccer fields, and at one point it was just sand. Sometimes there were mirages, and everywhere I saw real desert plants. Those were definitely not mirages, they were real. So were the donkeys, the camels, the dog-like creatures and the nomads. Wow, it seemed to unreal to be there, in the huge desert.

After driving for a couple of hours in the desert that eventually turned into sand dunes, we saw something. A tent, another one, and actually many white tents. That was our destination, the Erg Chegaga desert camp. One of those tents was going to be our basecamp for our little adventures in the amazing Sahara. We were actually very lucky to be nearly the only guests at that camp on that day. I think we got to experience the silence of the desert at it’s best.

More stories to come about the Sahara, stay tuned!

*Thank you Sahara Experience for inviting us to Morocco!

Jätä jälki, ilahduta kommentilla!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate