Kesän viimeinen viikko, kesän kaunein viikko

Se oli elokuun viimeinen viikko, kesän virallisesti viimeinen viikko. Siitä tuli kesän kaunein viikko.

Viikko, johon kuului monen monta kaunista hetkeä, jotka tulivat kuin varkain, eivät  ilmoitelleet saapumisestaan etukäteen millään tavoin. Ne vain tulivat luokse yllättäen ja saapuivat ajankohtaan, kun ne olivat erittäin tervetulleita. Kesän viimeinen viikko, kesän kaunein viikko.

Yksi intensiivinen viikko elämästä ihmetytti ja ihastutti. Se lumosi kauneudellaan, taiallaan.

Viikko vei Päijänteen järvimaisemaan melomaan. Se vei telttailemaan, kokkailemaan ja uimaan samassa maisemassa. Perhoset lentelivät. Oli paljon perhosia. Ja tähdenlentoja.

Viikko vei Porkkalanniemeen saunomaan ja telttailemaan. Se vei meren äärelle, rantakallioille nautiskelemaan. Oli valkohäntäpeuroja ja joutsenia. Oli myös tähdenlentoja, taas tähdenlentoja.

Sama viikko päättyi elokuun viimeisenä päivänä Sipoon metsään. Riippumatossa makoillen ymmärsin, että tämän viikon aikana en kaivannut minnekään muualle. Kaikki tässä hetkessä tarpeellinen oli juuri siinä, eikä ollut kiire minnekään. Elokuun viimeisen viikon ajan levoton mieli olikin harvinaisen rauhallinen. Kummallisen rauhallinen.

Ja se kaikki sinetöitiin suudelmalla, aivan rauhassa ja kiireettä.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate