Kesäisen sunnuntain nautintoja Vartiosaaressa

Espanjalaiseni heräsi jo ennen kahdeksaa. Hän on aamuvirkku, eikä varsinkaan kesän kauneimpana päivänä halua tuhlata hetkeäkään. Itse herään hitaasti, vaikka haluaisin ponnahtaa ylös sängystä jo auringon noustessa yölevoltaan. Haluaisin joogata aurinkoa tervehtien ja syödä rauhallisen aamiaisen joka ikinen päivä. Niin, haluaisin.

Olen kuitenkin oppinut, että itselleni tuollaisen hitaat ja aikaiset aamut ovat harvinaista herkkua, unikeko mikä unikeko. Heinäkuun viimeiseen sunnuntaihin heräsin jo klo 9. Nautimme hitaan ja rakkaudella tehdyn aamiaisen, josta ei värejä puuttunut. Haimme marjoja omasta puutarhastamme (en vieläkään voi uskoa, että pihassani kasvaa marjoja) ja maukkaita mustikoita olimme poimineet edellisenä iltana.

Vartiosaari

Vartiosaari

Vartiosaari

Suloinen sunnuntai jatkui laiturilla nököttelyllä (en vieläkään voi uskoa, että meillä on oma laituri). Jossakin vaiheessa vaihdoin riippumattoon erään monesta hyllylläni toimettomana lojuvan kirjan kanssa (en voi uskoa, että saan riippumaton kiinnitettyä omaan pihaan).

Taisi olla hetki, kun nököttelin laiturilla, kun espanjalaiseni souti minua kohti (en voi uskoa todeksi,että meillä on oma soutuvene). Hän huusi jotakin ja hänen kasvoillaan oli korviin asti ulottuva hymy, mikä ei jättänyt ainuttakaan hampaista piiloon. Hänen kalareissunsa numero 15 tai jotakin oli tuottanut tulosta ja hän oli napannut valtavan kuhan. Kyllä, meillä oli selkeästi tiedossa kalaillallinen.

Vartiosaari

Vartiosaari

Vartiosaari

Olisin voinut mökkeillä kotonani vaikka koko päivän, mutta piiskoin itseni pienelle kajakkiretkelle. Piiskoin itseni myös souturetkelle tämän kesän ehdottomaan suosikkikohteeseeni, Vartiosaareen.

Viime kesän paikkamme oli vehreä Kivinokka, jossa vietin todella paljon aikaa viime kesän sateisina päivinä. Tarkimmin näitä rustailujani lukeneet saattaisivat muistaa, että käytännössä asuin siellä viime kesän, omassa liikkuvassa kodissamme. Sieltä lähdin töihin, sinne palasin töiden jälkeen. Siinä välissä saatoin piipahtaa Kallion pienessä kopissani, jota ympäröivä betoniviidakko oli alkanut käydä hermoille kuin aamiaisen ympärillä pörräävä ampiainen.

Vartiosaari

Vartiosaari

Meidän yhteinen souturetki Vartiosaareen tarkoitti grilliretkeä. Pakkasimme mukaan kaiken herkkuillalliseen tarvittavan. Parkkeerasimme veneen vakiolaituriin, talllustelimme pitkin metsäpolkuja ja poikkesimme välillä napsimaan mustikoita alkupalaksi. Ilmaisia antioksidanttipommeja on luonto nyt pullollaan!

Moikkasin jo tutuiksi tulleita Vartiosaaren vuohia, grillasimme espanjalaiseni kanssa yleisellä grillipaikalla ja nautimme heinäkuisen sunnuntain leppoisasta tunnelmasta. Kuha maistui herkullisemmalta kuin koskaan ja itse poimitut villiyrtit koristivat ateriaa luoden pisteen i-kirjaimen päälle. Kyllä Suomen suvessa on taikaa ja uuden kodin kautta olen päässyt olotilaan, jolloin arki on todellista luksusta. Tästä nautin nyt, nyt on tämän aika. Kyllä se levottomuus minut taas valtaa, senkin tiedän.

Vartiosaari

Vartiosaari

Vartiosaari

Vartiosaari


A perfect Sunday at home consists of a hammock, a dock, the sea, coffee, a book, a boat and a barbeque. Me and my Spaniard went to an island near our home called Vartiosaari, and enjoyed the heat of the summer there.

2 Comments

  1. Oi että! Nyt tuli sellaiset ihanat suomi-vibat tätä lukiessa, että tekis saman tien ottaa lennot Suomen suvesta nauttimaan! <3

    Teillä on kyllä unelmien koti! Tuo olisi juuri sellainen asuinympäristö, jossa mekin rakastaisimme asua. Luonnon lähellä ja veden äärellä! Aikaisista aamuista nauttien. 😉

    Suomen kesä on kyllä ihana ja sitä aurinkoa ja lämpöä arvostaa ihan erilailla kun ulkomailla asustellessa. 🙂

    Terkkuja Aussien itärannikolta! Me ollaan täällä Bundabergin housesitting talossa seitsemän viikkoa. Huolehditaan ärisevästä koiravanhuksesta, äksystä papukaijasta ja kolmesta iloisesta kanasesta. 🙂 Sitten lähtäänkin kohti uusia tuulia ja Afrikkaa!

    <3 Titta ja Thomas

    • Urbaanilaura Reply

      Oi että, voitte tulla sit meidän kotivahdiksi, kun me lähdetään meidän ikiomalle ikilomalle ;). Koti on kyllä nyt uskomaton, en ole koskaan nauttinut kodista niin paljoa. Luontoa voi vain tuijottaa, ei paljoa muuta tarvitse. Suomen kesä on parhaimmillaan kyllä juuri nyt ja tätä varten kai sen talvenkin sietää. Ihania seikkailuja teille, jatkan tästä eteenpäin teidän matkan seuraamista! 🙂

Jätä jälki, ilahduta kommentilla!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate