borneo longhouse heimo

Heimovierailu pääkallonmetsästäjien luokse Borneolla

Syvällä Borneon viidakossa asuu entisten pääkallonmetsästäjien heimo, Iban-heimo. He asuvat edelleen perinteisissä longhouse-taloissa, jotka voivat olla jopa 100 metrin pituisia. Pääkalloja ei enää metsästetä, mutta yksinkertaisen elämän taito on edelleen hallussa. Pääsin itsekin nukkumaan tällaiseen taloon ja tutustumaan aivan toisenlaiseen asumisenmuotoon sekä kulttuuriin, kaukana kaikesta.

kerala asuntolaiva

Intian Keralan asuntolaivaristeily – hitti vai huti?

Asunnonkokoinen laiva lipuu hitaasti pitkin palmujen reunustamaa vesiväylää. Palmut kaartuvat suurelle järvelle vievän kanavan päälle ja aurinko lämmittää mukavasti. Laivan moottori käy hiljaa, lähes äänettömästi. Istun asuntolaivan toiseen kerrokseen rakennetulla lounge-alueella ja ihailen maisemia. Kuulostaa täydelliseltä, mutta oliko unelmieni laivamatka Keralan backwaters-alueella hitti vai huti?

khaama kethna joogaretriitti goa

Puumajoja ja joogaa: Khaama Kethna on paratiisini Goalla

Etelä-Intian Goalla sijaitsee paikka, joka hellii kaikkia aisteja. Khaama Kethnan hyvinvointikeskuksessa asut puumajassa, syöt terveellistä ruokaa, aloitat aamun joogalla, lopetat päivän meditoimalla tai rauhoitut musiikin äärellä ja siinä välissä opettelet kokkaamaan tai maalaamaan. Ennen Intian matkaani olin maalannut mieleni vesiväreillä kuvan paikasta, jossa olen yhtä luonnon kanssa. Tuossa paikassa luonto äänineen ja jopa eläimineen tulisi sisään ovista ja ikkunoista luoden täydellisen symbioosin minun ja ympäröivän maailman kanssa. Tuossa paikassa ei tarvitsisi tehdä mitään, mutta virikkeitä olisi tarpeeksi. Olin unelmoinut jopa askeettisesta ashram-elämästä, mutta nautiskelija minussa pisti ajatukselle hanttiin parin viikon lomalla. En yksinkertaisesti halunnut herätä aamulla ennen kukonlaulua, en ainakaan pakon sanelemana. Khaama Kethna löytyi sattumalta Onni tuli luokseni, kun berliiniläinen ystäväni kertoi olevansa kanssani samaan aikaan Goalla. Hän olisi juuri siellä, minne olin päättänyt mennä. Hän kertoi veljensä tietävän majapaikan, jonka pitäisi olla mukiinmenevä. En tutkinut asiaa, en kyseenalaistanut, päätin vain mennä majoittumaan edes tai pariksi yöksi tuohon paikkaan. Halusin nähdä ystäväni. Taksi vei minut ja espanjalaisen paikkaan, joka vei jalat altani ensi hetkellä. Marssin rinkka selässä pitkin luonnon keskelle raivattua polkua, löytääkseni polun päästä esteetikon silmää miellyttävän, luonnonmateriaaleista luovalla tavalla tehdyn rakennuksen. Punertavaa savea, puuhuonekaluja, avaruutta ja vanhoja, rosoisia ovia. Tervetuloa kotiin, Goan joogaparatiisiin ja puumajaan!…

Gemalai village langkawi

Majoitu vesipuhveleiden laidunmailla Langkawin Gemalai Villagessa

Herään aamuun jo juuri ennen kellonsoittoa. Tämä on mahdollista vain hyvin nukutun yön jälkeen. Aikaero painaa vielä hieman, mutten malta olla väsynyt. Kuka nyt haluaisi olla väsynyt ollessaan Malesian Langkawilla ja yöpyessään upeassa Gemalai Villagessa, vesipuhveleiden ympäröimänä? Puen päälleni majapaikkani vakiovarustukseen kuuluvan kauniin aamutakin ja sujautan jalkoihini samaan settiin kuuluvat aamutossut. Avaan luonnonmateriaaleista tehdyn ja kaksikerroksisen mökkini oven. Edessäni avautuu näkymä riisipellolle, jonka yllä kymmenet linnut lentelevät ja jonka vetisillä pelloilla vesipuhvelit jo laiduntavat. Kävelen portaat alas, alakerran terassille. Aamiainen on katettu omalle terassilleni toivomukseni mukaan jo varhain aamulla. Istun alas ja nostan lierihattua muistuttavan kuvun ylös, jonka alta paljastuu herkullinen, paikallinen aamiainen. Kahvia on isossa kannussa ja mehu on laitettu kauniisti purnukkaan. Voisiko kauniimpaa aamiaista ollakaan? Jaloissani pyörii pieni lintu, se selkeästikin toivoo pääsevänsä osingoille aamiaisestani. Eiköhän sille riittäisi syötävää edessäni olevalla riisipellollakin? Sillä on selkeästi vain annoskateus. Tunnen melkein jo kuolan valuvan suupielistäni. Samaan aikaan havahdun päiväunelmoinnistani. En ole Malesian Langkawilla, olen keskellä sateista Helsinkiä. Kahden yön majailusta Langkawin Gemalai Villagessa on aikaa jo yli vuosi, mutta koska tuo paikka teki minuun suuren vaikutuksen, haluan jakaa kokemukseni teidänkin kanssa. En ollut valinnut kuuden ensimmäisen yön majoituspaikkojani kilpailun voittomatkallani itse. Ensimmäiset kaksi yötä vietin resortissa, jonka jälkeen…

Hostel Celica Ljubljana

Hostel Celica: Telkien takana Ljublanassa

Haluaisitko tietää, miltä tuntuu viettää yö vankilassa? Tiedän, telkien taakse pääsee aivan ilmaiseksikin, eikä sellainen varmastikaan ole kokemus, jolla ylpeillä ja jota mummona tai pappana hymyissä suin muistella. Yö telkien takana ei varmastikaan ole upea kokemus, ellei satu viettämään yötään boheemissa ljubljanalaisessa hostellissa. Nyt ei kuitenkaan puhuta mistään aivan tavallisesta vankityrmästä tai tavallisesta vankilasta, nyt ollaan vankilaöiden glampingin eli olisiko se sitten glamjailingin äärellä. Tämä kokemus on omaehtoinen ja tästä on valmis maksamaan rahaa. Tässä vankilassa saa liikkua vapaasti ja alueelta saa poistua aivan oman mielen mukaan. Sellin oveakaan ei tarvitse lukita, ellei halua. Se on silti suositeltavaa. Jokainen selli on kuin uniikki taideteos, jokainen selli on erilainen kuin naapurin selli. Sellit on sisustettu tyylikkäästi, mutta yksinkertaisen riisutusti. Kyseessä on entiseen vankilaan rakennettu hostelli, Hostel Celica, joka sijaitsee Slovenian Ljubljanassa. Vankilana rakennus toimi 1800-luvun lopulta alkaen, seuraavat sata vuotta. Sen jäljeen rakennus hylättiin, pian sen valtasivat taiteilijat ja hostellina se avattiin vuonna 2003. Nyt se on tukikohta hyvän fiiliksen matkailijoille ja taiteen ystäville. Pääsin kesäkuisella *blogireissulla viettämään elämäni ensimmäisen vankilayön tässä itselleni todella kiehtovassa, boheemissa hostellissa. Juuri tällaisista, erikoisista majapaikoista tykkään! Hostellin 20 selliä ovat kahdessa eri kerroksessa, pitkien käytävien molemmin puolin. Huoneet ovat hostellimaiseksi majoitukseksi luksusta, mutta…

glamping Sahara

Glamping – majoituksen uusi trendi

Tämän päivän matkustajat haluavat entistä erikoisempia kokemuksia ja elämyksiä. Sama elämyshakuisuus pätee myös majoituksen saralla. Sitä varten syntyi glamping. Jos minulta kysytään matkailumaailman majoitustrendeistä, sanoisin vastaukseksi elämyksellisyyden, ainutlaatuisuuden ja persoonallisuuden. Tämän hetken matkailija ei etsi valkoista tai persoonatonta hotellihuonetta, tällä hetkellä halutaan majoittua asteen verran erikoisemmissa paikoissa. Puumajat, glamour-teltat, iglut, tiipit, kontit ja kaikenlaiset persoonallisemmat hotellit ja majapaikat ovat nyt se juttu. Sana uniikki taitaa olla yksi lempisanoistani. Olen jopa luonut tänne blogiini oman osion uniikeille majapaikoille. Olivat uniikit majapaikat trendikkäitä tai eivät, ne ovat olleet mieleeni jo pitkään. Nykyään saatan jopa valita matkakohteen kiinnostavan majapaikan perusteella. Yksi tämän päivän kiinnostavimmista termeistä majoituksen saralla on sana glamping. Glamping − persoonallisempaa luksustelttailua Ennen valitsin edullisimman vaihtoehdon, nyt kaipaan majapaikalta asteen verran enemmän. Enemmän ei tarkoita rahalla mitattavia ominaisuuksia, vaan se tarkoittaa enemmän elämyksellisyyttä. Itselleni matkailuautossa vaikka sillan alla vietetty yö on ikimuistoisempi kokemus kuin kaikkein tyypillisemmässä ketjuhotellissa, Ikea-sängyssä, vietetty yö. Tunne luksuksesta tulee elämyksestä. Yksi tämän päivän kiinnostavimmista termeistä majoituksen saralla on sana glamping. Toisin kuin perinteinen telttailu, pienellä luksuksella ja glamourilla höystetty telttailu tai luontomajoitus sopii moneen makuun, jopa vaativampaan makuun. Useassa osassa maailmaa on jo firmoja, jotka pystyttävät suuria ja kauniisti sisustettuja telttoja lähes minne vain, asiakkaan…

Rantapirtti

Rantapirtti – Aktiivisen mökkeilijän mekka Keski-Suomessa

Keski-Suomen Rantapirtti on kotoisa majapaikka ja aktiivilomailun keskus. Vuokraa itsellesi mökki, sauno illalla ja liiku luonnossa päivällä. Harmaa hirsimökki sijaitsee järven rannalla, mökin takassa palaa tuli. Tuoksu on kotoinen, mukavan savuinen. Mökin lähellä on sauna, se on lämpenemässä. Saunan kyljessä on ulkoporeallas, senkin vesi lämpenee pikku hiljaa. Etäämmällä näkyy muutama muukin mökki, punaisia ja söpöjä kaikki. Ympäristössä kaikuvat välillä koirien äänet ja siellä täällä näkyy aktiivilomailun mahdollistavia välineitä moottorikelkoista potkukelkkoihin ja kajakkeihin. Joskus elämys löytyy lähempää kuin olisi osannut kuvitella, eikä aina tarvitse lentää maailman ääriin kokeakseen jotain ainutlaatuista ja täysin uutta. Kotikontujen elämyksellisyyden todistin jälleen kerran, kun koin pääsiäisenä upeita hetkiä lapsuuteni kotiseudulla, Keski-Suomessa. Vielä muutama päivä ennen pääsiäistä en tiennyt, missä viettäisin nuo pyhäpäivät. Kauas ei huvittanut lähteä, joten päädyimme espanjalaisen kanssa vaihtoehtoon nimeltä sukulointi. Sukulointiin halusimme yhdistää rentoutumista, ullkoilua ja luontoa. Kaipasin pitkän kaupunkirupeaman jälkeen luontoa. Elämä Jyväskylän keskustan kerrostaloasunnossa sukuloiden ei tarkoita rauhoittumista tai luontoakaan, joten piti keksiä parempi vaihtoehto. Internetin viidakon kätköistä päädyin selailemaan maatilamajoituksia ja mökkejä Keski-Suomesta. Yksi nousi ylitse muiden ja pian olimme buukanneet itsellemme mökin Jämsän Koskenpäältä. Mökkilomalla Rantapirtissä Pari päivää myöhemmin olimme paikan päällä Rantapirtissä. Meidät ohjattiin mökkiin numero yksi, joka oli kotimme parin vuorokauden ajan. Yksinkertainen hirsimökki oli…

Berliini Hüttenpalast

Hüttenpalast on Berliinin kiinnostavin majapaikka

Karavaanari ja Berliini-fani tässä moi. Mikä voisi olla paras mahdollinen majapaikka kaltaiselleni matkaajalle Berliinin reissulla? No tietysti majoittuminen asuntovaunussa. Itse olen onnekas ja saan viettää Suomessa aikaa asuntoautossa aivan yllin kyllin, mutta en silti sanoisi ei tilaisuudelle yöpyä sellaisessa Berliinissä ollessani. Berliinin rosoisessa Neuköllnissä sijaitsee kiinnostava majapaikka, Hüttenpalast. Majapaikka on täydellinen vaihtoehto tyypillisiin hotellihuoneisiin kyllästyneille tai vaihtelua hakeville matkaajille. Suureen tilaan on tuotu monenlaisia mobiilikoteja, jotka tosin tässä tapauksessa pysyvät paikallaan. Haluat sitten yöpyä retro-vaunussa tai modernimmassa kärryssä, vaihtoehtoja riittää. Yhteensä mobiilikotihuoneita on kymmenisen ja yhteen tilaan majoittuu vaikka kokonainen hääporukka. Kyllä, Hüttenpalastissa on jäjestetty myös erilaisia juhlia aina häihin asti. Suuremman porukan ollessa kyseessä, koko tila on varattava omaan käyttöön – aivan ymmärrettävästi. Mites olisi, vaikka polttariporukan majapaikka tällaisessa miljöössä ja vielä Berliinissä? Tilaan saa viedä omat ruoat ja juomatkin. Kahden majoitukselle varatun ja karavaaneilla sekä pienillä mökeillä täytetyn tilan lisäksi Hüttenpalastiin kuuluu sisäpiha. Vehreä puutarha keskellä tehdasmaisia tiiliseiniä on varmasti etenkin kesällä täydellinen paikka aamiaiselle. Kuvitelkaa, jos majoittuvassa porukassa sattuisi olemaan vaikka joku muusikko? Elävää musiikkia sisäpihapuutarhassa Berliinissä, kyllä kelpaisi. Hüttenpalastin huoneiden hinnat vaihtelevat, mutta edullisin vaihtoehto on noin 70 euroa. Isommille porukoille hinnat ovat varmasti neuvoteltavissa. Vaikka en itse kokonaista yötä paikassa tällä kertaa viettänytkään…

Yksinkertaista elämää asuntoautossa

Minkälaista on elää ja asua asuntoautossa? Edes hetken aikaa tai osittain? Kokeilin elämää asuntoautossa yhden kesän verran, ainakin osittain. Jo blogini nimi kertoo sen; rakastan sekä kaupunkia että luontoa. Nuo kaksi asiaa täydentävät toisiansa, enkä voisi elää ilman kumpaakaan. Kaupungista haen ispiraatiota ja virikkeitä, luonnossa rauhoitan mieleni ja asetun aitojen asioiden äärelle. Tämä säiden puolesta alkamaton kesä yllätti minut. Haaveet jonkinlaisesta kaupungin lähellä, mutta luonnon keskellä asumisesta ovat toteutuneet odottamattomalla tavalla. Tämän maailman yltäkylläisyys ja tavarapaljous ovat herättäneet minut ja monet muut haaveilemaan ja nauttimaan yksinkertaisemmista asioista, hetkistä ennen materiaa. Asuntoautosta toinen asunto, toinen koti En ole luopunut vuokrayksiöstäni, mutta olen silti viettänyt arviolta 70% öistä tänä kesänä asuntoautossa. Elämääni liittynyt asuntoauton omistaja, espanjalainen surffari, asuu koko kesän asuntoautossaan ja olen myös päässyt elämään samanlaista elämää. Siitä ei ole tietoa, kauan tämä ihminen pysyy elämässäni, mutta ehkei sitä tarvitse tietääkään. Tämä on espanjaiselle (ja itsellenikin) eräänlainen koe. Hän halusi elää hetken aikaa yksinkertaisemmin ja lähellä luontoa. Miljöö ei ole se pakettiautoelämälle tyypillisin surffiranta, nyt karavaanissa asutaan Suomen sateisessa suvessa. Yksinkertainen elämä saa arvostamaan pieniä asioita Jo tässä vaiheessa simppelimpi elämäntapa on opettanut itsestäänselvien asioiden arvostusta. Sama tapahtuu matkustaessa maailmalla, viettäessäni aikaa maissa, joissa edes juokseva vesi ei ole…

Reppureissaaja resortissa

Mitä tapahtuu, kun öitään välillä jopa lentokenttien lattioilla nukkuva budjettimatkailija pääsee kokemaan aivan toisenlaisen tavan majoittua – luksusresortissa Langkawilla? En pidä ajatuksesta, että ihmiset pistetään erinäisiin lokeroihin. Olenko reppureissaaja, travelleri, turisti vai mikä minä oikein olen? Voin olla kaikkia tai en mitään niistä. En ainakaan halua aivan mustavalkoisesti profiloitua vain ja ainoastaan tietynlaiseksi matkaajaksi; olenhan nauttinut sekä telttaöistä että pilvenpiirtäjän sviitin antimista, Karibian risteilystä sekä viidakkoseikkailuista. Totuus on, että en valitse rajallisten rahojeni käyttötarkoitukseksi business-luokan lentoja tai kaikkein kalleinta hotellihuonetta. En varmasti sanoisi ei sellaisille, jos tilaisuus tulisi. Pärjään silti hyvin ilmankin. Pistän omat rahani yleensä mieluummin toisenlaisiin elämyksiin. Langkawin reissulla eteeni tarjoutui tilaisuus, jota en olisi suonut itselleni omilla rahoillani. Jos olisin, matkani olisi kestänyt kolmen viikon sijasta ehkä kolme päivää. Kun voitin tammikuisilla Matkamessuilla reissun Malesian Langkawille, voitin samaan syssyyn myös muutaman yön majoituksen. Tuo voitto mahdollisti minulle kokemuksen, jollaiseen en olisi ilman voittoa monestakaan syystä päätynyt, mutta jota odotin suuresti. Minä, rinkka ja kaksi yötä Sheraton Beach Resortissa Langkawilla. Minä ja resort? Miten me edes kuulumme samaan lauseeseen? Olenhan kai sitten yleisesti ottaen ja lokeroiden enemmän surffirantahippi kuin luksusmatkailija. Matkani ajankohta oli syntymäpäiväni, olin halunnut asian niin. Olin myös toivonut tätä uudenlaista luksus-kokemusta juuri syntymäpäiväkseni.…

Aamu riisipellon laidalla Langkawilla

En ole aamuihminen, vaikka enemmän kuin mielelläni heräisin aamuisin auringonnousun aikaan joogaamaan tai muuten vain aloittamaan aamuni hitaasti. Aikaiset aamut ja alkuillat ovat suosikkihetkiäni päivissä. Ne ovat hetkiä, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotakin. Ihmiset menevät kouluun tai töihin, luonto herää ja samoin heräävät kaikki luontokappaleet. Heräsin nyt viidenteen aamuuni Langkawilla, kuudenteen tai periaatteessa seitsemänteen koko reissulla. Lasken mukaan nyt myös aamun lentokoneessa ja aamun Kuala Lumpurin kokolattiamatolta herätyn yön jälkeen. Tähän aamuun heräsin perinteistä malesialaista taloa jäljittelevästä, modernista bambumökistä. Voisin asua tällaisessa, luonnonmateriaaleista rakennetussa, mökissä aina. Riisipelto ympärilläni houkuttelee tänne lintuja. Aamuyöllä heräsin valtavan lintulauman viserrykseen jossain kauempana, nyt viserrys kuuluu ympäriltäni. Samoin kuuluu autojen ääniä, kolinaa, sammakkojen kurnutusta, heinäsirkkojen ääniä ja välillä vedestä hypähtää riisipellossa asuva kala. Tilasin tämän aamun aamupalaksi perinteisemmän aamupalan. Ruokailu on yksi oleellisista asioista reissatessa ja haluan kokeilla monenlaisia makuja. Tämä kauniisti tarjoiltu aamiainen saa minut mausteiden takia hikoilemaan. Samoin saa jo lämpimästi paistava aurinko. Silti, kuumuudesta ei saa valittaa. Narisen kylmyydestä, olen kantani valinnut. Perinteinen aamiainen on maustettu voimakkaasti, mutta on herkullinen. Kotona en tosin söisi riisiä ja nuudeleita kello 8:30. Bambunlehtiin kääritty riisiannos, munakas, nuudeleita, paahtoleipää ja hedelmiä. Edessäni tepastelee kana ja pieni tipu. Vesipuhvelit on juuri tuotu läheiselle riisipellolle syömään.…

laura santanen

Minkälaista on viettää yö Saharan tähtitaivaan alla?

Tähtitaivas tuikki. Kaupungin valoista ei ollut tietoakaan ja hiekka pöllysi. Yö Saharan autiomaassa oli unohtumaton kokemus, joka pitää kokea – edes kerran elämässä. Kuinka monta juttua saa kirjoitettua yhden vuorokauden reissusta autiomaahan? Näköjään aika monta. Niin suuren vaikutuksen valtava Sahara teki tähän seikkailijattareen. Olen kertonut teille aamukahvista aavikolla, majoituksesta Saharassa, autiomaassa autoilusta, kangastuksista, kameliratsastuksesta ja auringonlaskusta. Vielä on vuorossa tältä erää viimeinen juttu: yö Saharan tähtitaivaan alla. Olin kaukaisissa unelmissani haaveillut nukkumisesta autiomaassa, taivasalla. Yö teltassa vai patja tähtitaivaan alla Saharassa? Tämä unelma toteutui toukokuisella Marokon reissulla. Kerroin jo aiemmin, että meillä oli käytössä teltta, jota emme juurikaan asuttaneet. Jos kerran minulla oli vaihtoehtona Saharan reissullani nukkua ulkona, en edes harkinnut telttayöpymistä. Kuinka ainutlaatuisesta tilaisuudesta olisin luopunutkaan? Sitä en halunnut. Kameliratsastusta ja jammailua, ennen yötä Saharassa Kameliratsastuksen jälkeen sunnuntai-illan ohjelmaamme kuului herkullinen ateria perinteisessä nomadi-teltassa. Nälkä olikin jo kurninut vatsassa ja voitte vain kuvitella, kuinka hyvältä kaikki marokkolaiset herkut maistuivat. Njamskis. Ruokailun jälkeen oli jamit. Telttapaikan pieni henkilökunta viihdytti meitä soittamalla perinteisiä soittimia ja laulamalla. Me soitimme, tai ainakin yritimme soittaa heidän kanssaan. Sunnuntai-iltoihini kuuluu Berliinissä ja välillä Helsingissäkin samantyyppiset musisointisessiot, mutta olihan fiilis saharalaisessa nomaditeltassa berberi-miehien ympäröimänä nyt aika eri maailmasta. Vatsa täynnä ja mieli onnellisena roudasimme…

Marokko glamping sahara

Glamping-elämys Saharan autiomaassa

Millaista majoitusta on Saharan autiomaassa? Haluaisitko kenties nähdä, miltä näyttää autiomaateltta? Viikonloppu on ollut täynnä kulttuuria. Eilen musiikkia ja tämän illan pyhitin elokuvalle. Kyseinen elokuva, Tracks, kertoo Australian halki kameleiden ja koiransa kanssa kävelevästä naisesta. Autiomaa ja karut paikat kutsuvat näköjään muitakin. Itse en ehkä aivan yhtä extreme-matkalle lähtisi, mutta elokuva oli kaunista katseltavaa. Se myös viritti sunnuntai-iltani sopivalle taajuudelle ja voin taas jatkaa juttusarjaani Saharasta. Nyt esittelen teille erään viiden tähden hotellin, tavallaan. Oikeasti ainoat tähdet, jotka tähän hotelliksi kutsumaani telttaan liittyvät ovat autiomaan tähtitaivaan tähdet. Saharan majapaikkamme oli siis Erg Chegaga desert camp. Aikaa emme omassa, kolmen hengen teltassamme juurikaan tosin viettäneet, mutta haluan vain esitellä teille paikan, jossa autiomaassa majoittuva seikkailija käytännössä voisi majoittua ja viettää aikaakin. Itse voisin kuvitella oleskelevani tuollaisessa pidempäänkin, mielenrauha ja meditatiivinen vaikutus olisivat taattuja. Saharan reissulla voi valita monentasoista majoitusta, ei tietysti mitään luksus-hotelleja jättimäisine uima-altaineen. Se olisi lievästi sanottuna epäeettistäkin, kyseessä on kuitenkin maailman kuivin kolkka. Meidän majoitus oli keskitasoa, mutta minulle enemmän kuin mitä osasin Saharassa sijaitsevilta teltoilta odottaa. Oli suihku ja vessanpönttökin. Hiekkaa oli tietysti vähän joka paikassa, mutta hiekkaa kammoksuvien kannattaa muutenkin pysyä kaukana autiomaasta. Sympaattista majoitusta, minulle tällainen on kaikessa erilaisuudessaan juurikin sitä luksusta! Mitäs…

sohvasurffaus italia

Sohvasurffausta parhaimmillaan

Kun ajattelet sohvasurffausta, ajattelet luultavasti pieniä opiskelijabokseja ja sohvalla nukkumista. Sohvasurffaus voi kuitenkin olla paljon muutakin, kuten oli niin sanottu sohvasurffaukseni pienessä pohjois-italialaisessa Vicenzan kylässä. Oikeastaan tämä surffaus ei mennyt sohvasurffauksen piikkiin, ehkei se ollut lähelläkään sitä. Olin nimittäin vuorostani majoittumassa luonani muutamaa kuukautta aiemmin majoittuneen italialaisen sohvasurffaajan luona; sohvasurffaajan, josta tuli ystäväni jo ensimmäisenä päivänä. Kun saavuin Italiaan, en odottanut majoittuvani sohvasurffaajan tai vieraan roolissa kokonaan omassa talon siivessä. Niin siinä kuitenkin kävi ja minua varten kauniiksi laitettu vierasasunto oli lähes kolminkertainen verrattuna omaan kotiini. Oli takka ja kaikki. Oli italialainen äiti, joka kokkaili minulle lounaspastoja ja toi aamukahvia. Oli sanaakaan englantia puhumaton isoäiti, jolle kuitenkin onnistuin päivittäin muutaman sanan hienosti italiaksi lausumaan. Oli kissa ja oli ystäväni, joka eräänäkin iltana kokkaili minulle herkkuaterian viineineen. Niin, sellaista sohvasurffausta siis. Kun avaa kotinsa oven tuntemattomalle, parhaimmassa tapauksessa tuon tuntemattoman kodin ovet ovat myös itselle auki jopa ainiaan. Minut on taas kutsuttu Italiaan ja ystäväni on taas kutsuttu Suomeen. Katsotaan, kuka hostaa seuraavaksi ja ketä. Sometimes hosting an international couchsurfer can turn into a real friendship. I visited and couchsurfed at an Italian couchsurfers place in a small town in Northern Italy. Or, can you call it couchsurfing if…