Pohtiva matkailija

14 Posts Back Home
♥  Kiinnostaako matkailu aiheena pintaa syvemmältä? Pohditko matkailun eettisyyttä tai haluatko ymmärtää kulttuureja? Jos et matkusta joka kerta vain mennäksesi lomalle, olet oikeassa paikassa. Nämä jutut ovat juuri sinua varten!  ♥
matkapaivakirja

Kirjoitatko sinäkin matkapäiväkirjaa tai bujoiletko?

Olen aina pitänyt päiväkirjaa. Matkoiltanikin olen raapustanut jo monta vihkollista tarinoita, aikana ennen blogeja. Yhdysvalloissa asuessani innostuin leikekirjojen maailmasta eli scrapbookeista. Kävin askartelukaupoissa hamstraamassa kaiken maailman tilpehööriä ja tarvikkeita, joiden avulla vaihto-oppilasvuoden kaikki kauneimmat muistot pahvisine leffalippuineen ja tanssijoukkueen kilpailuinfoineen saisi tallennettua kauniisti kovien kansien väliin. Osaan olla hamstraajaluonne ja trendikäs konmaritus on itselleni haastavaa. Tunnearvotavaroista on todella vaikeaa luopua. Olen säilyttänyt ensimmäisen Interrail-lipun ja ensimmäiset lentolippuni, ties mitä muutakin. Jotkut noista matkamuistoista lojuvat irrallisina laatikoiden pohjalla, mutta jossakin vaiheessa…

suorittaminen

Matkusta hitaammin – älä suorita lomaasi

Milloin jopa matkailusta tuli kilpajuoksua? Kuka matkustaa eniten, kauimmas ja eksoottisimpaan paikkaan? Kuka saa upeimman kuvan ja kuka tekee jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet? Jotain eeppistä? Bucket listille ruksitaan rukseja suoritettujen etappien yli, satojen ja jopa tuhansien “koe ainakin nämä elämäsi aikana” -kokemusten päälle. Maita lasketaan ja kaikki mahdotonkin pitää tehdä, nähdä ja kokea. Olisiko vastaiskun aika, alettaisiinko matkustaa hitaammin? Uskon, että hidas matkailu on se juttu. Itsekin syyllistyn suorittamiseen. Suorittaminen on aikamme kirous ja se on löytänyt…

Mitä tekisit, jos sitä ei dokumentoitaisi?

Mitä tekisit, jos sitä ei ikuistettaisi ja sometettaisi? Toimisitko samoin ja tekisitkö silti samat asiat? Inspiroivatko sometuksen aikaansaamat tykkäykset olemaan entistä aktiivisempi ihminen hyvällä tavalla vai alatko suorittaa elämää ollaksesi somessa tykättävämpi? “Hei ripustetaanko riippumatto tuon sillan alle?” “Tiedän, siellä ei oikeasti voi olla, mutta siitä saisi hyvän kuvan someen!” Moni meistäkin elää elämäänsä kertoakseen tarinan ensisijaisesti muille, ei niinkään kokeakseen hetkeä itse. Olen pohtinut asiaa aiemminkin. Se vain aina nousee esille uudelleen ja uudelleen; bloggaaja ja someammattilainen kun olen.…

intia

Kohtaa ihminen ihmisenä

Stereotypiat ja oletukset ovat läsnä aina ja kaikkialla. Kun vieras ihminen lähestyy kadulla, päässä liikkuu jo monta ajatusta. Ajatukset ovat yleensä jollakin tavoin negatiivissävytteisiä. Mitä tuo tyyppi haluaa? Pyytääkö hän rahaa vai mitä hän myy? Olen oppinut, että esimerkiksi Aasian maissa lapset saattavat pyytää rahaa, jos heistä ottaa valokuvan. He ovat kenties saaneet tästä joskus rahaa ja ovat nyt oppineet tähän toimintamalliin. Olen myös ymmärtänyt, että joskus lapset haluavat vain nähdä itsensä hienon kameran ruudulla. Kuva kameran näytöllä saa aikaan…

Soolomatkailijan aatoksia

Se ensimmäinen matka aivan yksin on aina jännittävä, se ensimmäinen soolomatka. Muistan hyvin omat pelonsekaiset tunnemyrskyni, kun olin lähdössä ensimmäiselle eksoottiselle seikkailulleni ypöyksin. Tuolloin reissuseuranani oli ainoastaan monta matkaa kanssani taittanut rinkkani. Olin tuolloin matkalla Kaakkois-Aasiaan ja matkani kohteena oli Malesian Borneo. Olin toki matkustanut esimerkiksi Euroopassa aiemminkin yksin, mutta nyt olin lähdössä sooloilemaan eksoottiseen Kaakkois-Aasiaan. Uusi luku matkailujeni kirjassa oli aukeamaisillaan. Pituutta tuolla matkalla oli kahdeksan viikkoa, eikä tarkkaa suunnitelmaa ollut. Olin vapaa seikkailemaan omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni. Tilanne oli…

Neljä hassua tarinaa maailmalta

“Tekevälle sattuu”, tokaisi viime viikolla parturin tuolissa istunut, poskensa sinimustaksi liikuntatunnilla ruhjaissut poika. Ei olisi voinut osua enempää naulankantaan nuoren pojan tokaisu, kun mietitään myös matkailijan elämää. Reissuvuodet ovat vieneet minut tilanteeseen jos toiseen. Naureskelin matkabloggaajien keskuudessa levinneen hassujen kokemusten haasteen vastauksille tutun bloggaajan, Travellover-Annikan, blogissa. Itseäni ei ole haastettu mukaan, mutta oman tieni kulkijana päätän ottaa haasteeseen osaa ilman haastamisiakin ja piristää flunssan kourissa möyrivää mieltäni hassunhauskoilla matkajutuilla. Hassutus 1: Sokean miehen hieronnassa Kamputsea on tunnettu sokeista hierojistaan. Jos…

Matkailu

Oppitunteja ja ymmärrystä maailman koulussa

Tietää, miltä maailma näyttää. Tietää maailman monipuolisuudesta. Tietää maailman ihmeellisyydestä. Tietää siitä kaikesta niin paljon, mutta silti niin kovin vähän. Tietää, miltä viidakko kuulostaa. Olla kokenut sammakoiden kurnutus pimeän tullen. Olla nähnyt kolibrin siipien nopeatahtinen vipatus. Muistaa, miten lentokalat liitävät meren yllä. Tietää delfiinien nauttivan aalloissa leikkimisestä. Tietää, miten riisiä istutetaan. Tietää kilpikonnien syövän korallia hitaasti ja nautiskellen. Tietää mureenoiden lymyilevän koloissaan näyttäen vihaisilta. Tietää elefanttien iholla olevan karvoja. Muistaa, miltä vihaisen ja reviiriään puolustavan apinan hampaat näyttävät. Tietää, että…

Bloggaaminen

Bloggaamisesta, tarinoista ja läsnäolon hetkistä

Kyselin hetki sitten sosiaalisen median välityksellä ajatuksianne blogimaailmaa kohtaan. Kyynisessä ja hyvälläkin tavalla mediakriittisessä maailmassa moni tuntuu kyseenalaistavan aivan kaiken, jopa blogeissa kerrotut henkilökohtaiset tarinat ja jopa ihmisten henkilökohtaiset kokemukset ja ajatukset.  On totta, että jokaisessa kerrotussa tarinassa kirjoittaja valitsee näkökulman itse. Jokaista pientä yksityiskohtaa ei kerrota ja saman tarinan voi kertoa kovin monin tavoin. Eikös toisaalta tämä pidä paikkansa aivan kaikessa, jopa kahvikupposen äärellä kerrotuissa tarinoissa? Tekeekö puolen totuuden kertomatta jättäminen esimerkiksi blogitekstistä epäuskottavan tai teennäisen? Ei kai sentäs?…

Yksin matkalle

Reissaajan identiteettikriisi

Jos pistäisin itseni lokeroon, olisin yksin matkustava reppureissaaja. Ainakin sellainen olen mielikuvissani ja omasta mielestäni, sellainenhan olen jo pidempään ollut. Olen tehnyt ikimuistoisimmat reissut yksin rinkka selässä ja edelleenkin puhun itsestäni soolomatkailijana. Matkalehti-Mondokin teki minusta viime vuoden puolella jutun suosikkilehteeni omaa tietänsä kulkevana soolomatkailijana. Kun mietin tämän hetken totuutta, näyttäytyy se hieman toisenlaisena. Olen viimeiset 1,5 vuotta reissannut enemmän pariskuntana kuin yksin. Espanjalaiseni on ollut kanssani useilla reissuillani, enkä ole kokenut samanlaista yksinmatkaamisen tunnetta enää hetkeen, en ainakaan muutamaa tuntia…

Lentämisen Zen

Onko lentäminen vain pakollinen paha, joka pitää käydä läpi siirtyäkseen paikasta toiseen? Entäs, jos matkustusaika onkin tilaisuus nollata tilanne ja levätä? Kuunnella itseään ja pysähtyä? Tai ehkä se voi olla tilaisuus nähdä upeita maisemia, uudesta perspektiivistä? Juuri nyt istun lentokoneessa, turvavyöllä omaan paikkaani sidottuna. Tämä on minun pesäkoloni juuri nyt. Minun ei tarvitse siirtyä minnekään, eikä minulla ole paljoakaan tekemistä. Minut on pakotettu olemaan paikoillani, ilman suuria virikkeitä tai toisaalta ärsykkeitäkään. Ikkunasta näkyvät upeat vuoristomaisemat, lennämme jossakin Alppien yllä. Kuinka…

matkakuume

Levottoman matkailijan syndrooma

Levoton mieli ja levoton sielu, ne ovat taas liittyneet seuraani. Kai ne kulkevat matkassa mukana jatkuvasti, välillä ne vain hiljenevät. Ne hiljenevät, kun olen aloillani pidempään. Yleensä ne hiljenevät, kun teen jotakin, missä olen täysillä läsnä. Se on vaikeaa, läsnäolo siis. Elämme maailmassa, jossa usein vain taivas on rajana. No joo, usein myös raha. Periaatteessa voimme valita, miten elämäämme elämme. Tämä yksi elämä, tämä on tässä ja nyt. Miten ihmeessä osaisin valita vain yhden maan, jossa asun? Vain rajatun määrän…

seikkailijattaret

Seikkailijattaret – Reissaavien naisten yhteisö

Kun Suomessa ei ollut olemassa yhteisöä reissaaville naisille, sellainen piti perustaa. Projekti sai nimekseen Seikkailijattaret ja myös sinut on kutsuttu mukaan seikkailemaan! Kun aloitin blogini kirjoittamisen muutama vuosi sitten, blogin nimi tuntui heti luontevalta. Se oli kuin tehty minulle. Sana urbaani symboloi kaupunkia, asteen verran boheemimpaa kaupunkia. Viidakko merkitsee tietysti luontoa, sekä villiä viidakkoa että rauhoittavaa metsää. Seikkailijatar kertoo tavastani matkustaa. Haen elämyksiä, kokemuksia ja seikkailen hieman päämäärättömästikin. Tutumpi seikkailija-sana sai pisteeksi i:n päälle feminiinisen päätteen, olenhan nainen. Siitä syntyi…

malediivit resort

Malediivilainen resort-kokemus edullisemmin

Voiko Malediivien paratiisimaisille resort-saarille matkustaa pienellä budjetilla? Jos voi, kannattaako? Pitkän laiturirakennelman päässä on mökki, josta pääsee tikkaita pitkin suoraan turkoosiin mereen. Vedessä pulikoi rauskuja ja hyvällä onnella voi bongata delfiinin. Tällaisia majapaikkoja näkyy lukuisissa Instagramin kuvissa ja jokainen noista kuvista yhdistyy yhteen ja samaan paikkaan, Malediiveille. Nuo Malediivien tavaramerkiksi muodostuneet vetten päältä kohoavat rakennelmat eivät missään tapauksessa ole tarkoitettu pienellä budjetilla matkaaville reppureissaajille; niissä yöpyvät häämatkalaiset tai muuten vain varakkaammat ihmiset. Tuollaisissa paikoissa ei ole sielua, vaikka ne näyttäisivät…

salatut matkakohteet

Paljastaisinko salaisuuden?

Katson upeaa maisemaa. Takanani näkyy vehreitä kukkuloita. Apinat hyppelevät puusta toiseen ja paratiisilinnut lentelevät siellä täällä. Eläimet eivät pelkää, ne eivät ole tottuneita ihmisiin eivätkä koe ihmistä uhkana. Täällä ei käy turisteja, kukaan ei tiedä tästä paikasta. Itsekin löysin paikan päälle aivan sattumalta, samoilun tuloksena. Tätä paikkaa ei ole tuotteistettu, kukaan ei hyödy tästä taloudellisesti. Jos joku muu tietäisi tämän paikan salaisuuden, täällä saattaisi olla jo iso hotelli ja tänne tehtäsiin päiväretkiä. Edessäni on myös maailman salaisin ja koskemattomin ranta.…

Navigate