Kaikki ne mieleenpainuvat hetket Nepalin entisten maaorjien yhteisöissä

Kaupallinen yhteistyö: Kirkon Ulkomaanapu Kirkon Ulkomaanavun kanssa Nepalin kuivimpiin ja karuimpiin maisemiin tehty alkukesän matka painui mieleeni syvemmälle kuin moni muu matka. Kurkistus entisten maaorjien maailmaan pisti oman etuoikeutetun aseman päivänvaloon ja samalla muistutti kaikkien ihmisten pohjimmaisesta samanlaisuudesta; samoista ilon aiheista, samoista surun syistä. Samaan aikaan vierailu pintaa syvemmälle vieraassa kulttuurissa muistutti hyvin erilaisesta todellisuudesta…

Vain hymy riittää yhteiseksi kieleksi

Jokainen kohtaaminen on kullanarvoinen tilaisuus. Kun avaa sydämensä ja kotinsa oven ventovieraalle, voi saada elinikäisen ystävän. Yhteistä kieltäkään ei aina tarvita, joskus pelkkä hymy riittää kommunikointiin.

Tavattaisiinko 17 vuoden jälkeen?

Vuosi 1999 muutti elämäni suunnan. Lukukauden kestävä vaihto-oppilasvuosi Yhdysvaltojen Minnesotassa, Keskilännen kehdossa, ei tule koskaan piirtymään pois muistojeni maisemasta. Vietin suuren osan vuodesta koulun penkkejä kuluttaen, paikallisessa lukiossa opiskellen. Koska olin ja olen edelleenkin kiinnostunut vieraista kielistä, opiskelin joka ikisessä jaksossa saksaa. Saksaa opiskeltiin tietysti englanniksi ja välillä opin uusia sanoja samaan aikaan kahdella eri…

intia

Kohtaa ihminen ihmisenä

Stereotypiat ja oletukset ovat läsnä aina ja kaikkialla. Kun vieras ihminen lähestyy kadulla, päässä liikkuu jo monta ajatusta. Ajatukset ovat yleensä jollakin tavoin negatiivissävytteisiä. Mitä tuo tyyppi haluaa? Pyytääkö hän rahaa vai mitä hän myy? Olen oppinut, että esimerkiksi Aasian maissa lapset saattavat pyytää rahaa, jos heistä ottaa valokuvan. He ovat kenties saaneet tästä joskus…

istanbul

Tarina ankkuritatuoidusta hurmurista Istanbulissa

Tämä on tarina Istanbulista, kohtaamisesta ja ankkuritatuoidusta miehestä. On viimeinen iltani kontrastien kehdossa, Turkin Istanbulissa. Aurinko on tehnyt päivän työnsä ja pilviverhon takaa kajastaa valoa. Jos minulla on tilaisuus nähdä auringonlasku, edes pilviverhon takaa, en vastaa tilaisuudelle kieltävästi. Mieleeni muistuu aiemmin näkeväni ovi, tiedän tuon oven vievän kattoterassilliseen ravintolaan. Oikeastaan vain luulen tietäväni. Mystinen ovi…

Ystävyyden sokkotreffit, lähtisitkö?

Eikö olisi upeaa saada aikuisella iälläkin uusia ystäviä? Kun koulut on käyty ja työelämä vie mukanaan, ei uusien ystävien kohtaaminen ole enää aivan yhtä helppoa kuin teinivuosina. Entäs, jos sinulle tarjoutuisi tilaisuus lähteä niin sanotuille ystävyyden sokkotreffeille, lähtisitkö? Minä lähdin ja onneksi lähdin. Odottelen puistossa eväideni kanssa mahdollista uutta ystävää. Olo on kuin sokkotreffeillä, vaikka tässä…

Reissaavat ystäväni: Arabiaa opiskeleva akrobaatti

Reissaavat ystäväni -juttusarjan toinen reissaaja, Hanne, ei oikeastaan edes pidä itseään reissaajana. Siitä huolimatta hän on nähnyt maailmaa enemmän kuin moni muu ja oppinut ymmärtämään erilaisuutta kadehdittavan hyvin. Ehkä työ pakolaisleirillä viimeistään opetti ymmärtämään maailmaa hieman erilaisesta näkökulmasta – hyvässä ja pahassa. Hanne, kuvaile itseäsi matkailijana? En varsinaisesti identifioidu reissaajaksi, vaikka olenkin aika monta kolkkaa…

surffaajan matkassa

Reissaavat ystäväni: Spontaani surffari

Kuten hyvässä kirjassakin, myös blogissa pitää olla päähenkilön lisäksi sivuosia. Vaikka juttuni perustuvatkin lähinnä omiin matkoihini ja omiin ajatuksiini, päätin aloittaa jotain aivan uutta. Haluan esitellä teille silloin tällöin myös reissaavia ystäviäni ja tuttaviani.

lomaromanssit

Lomaromanssit, ihanat lomaromanssit

Mikä siinä on, että lomalla romanssitkin tuntuvat mukavammilta kuin arjessa? Lomalla on kai vain helpompi heittäytyä hetkeen ja nauttia olosta ilman paineita tulevasta. Varmasti teistäkin joku on kokenut edes yhden lomaromanssin? Sellaisen ihanan, arkea pakoilevan minisuhteen, jossa lempi leiskuu jossakin maailman kaukaisessa kolkassa? Toisesta ihmisestä ei tiedä paljoakaan. Tietää vain, että feromonit leijailevat ja kipinät…

tuk tuk travellers

Tuk Tuk Travellers

Olen unelmoija. Ihmisillä pitää olla unelmia, joita kohti mennä. Itsekin pyrin haaveilun lisäksi myös toteuttamaan näitä unelmia, mitä ikinä ne milloinkin ovat. Nyt kyse ei ole kuitenkaan minun unelmistani. Kerron teille kahden miehen unelmasta. He ovat Tuk Tuk Travellers eli Juho ja Pyry, kaksi aktiivisesti sirkusta harrastavaa tyyppiä ja seikkailijaa, jotka aikovat ajaa kolmipyöräisen menopelin…