elämä

15 Posts Back Home

♥  Olen pohdiskelija. Elämä-kategoriassa vien teidän matkalle ajatuksenvirtaani ja raotan palasia elämästäni. Tässä kategoriassa puhun henkilökohtaisemmista aiheista, pohdiskelen syntyjä ja syviä.  ♥

Kuukauden mittainen kirjoituslukko

Olen lukossa, kirjoituslukossa. En ole avannut tietokonetta kuukauteen, vaikka levottoman mieleni perukoilla hyppelehtii toinen toistaan tärkeämpiä ja inspiroivampia juttuideoita alkuvuoden matkaltani. Kaikkea taitaa vain olla liikaa, enkä osaa päättää, mistä tätä sillisalaattia lähtisi purkamaan. Aloitan purun olotilastani, pikku hiljaa maadoittuvasta ja Suomeen henkisestikin laskeutuvasta olotilastani. Palasin räntäsateiseen Suomeen kuukausi sitten. Vasta muutama päivä sitten purin…

Matkapäiväkirja: Kotiinpaluu

Rakas matkapäiväkirja, Istun lähes tyhjässä bussissa matkalla Malesian Kuala Lumpurista Singaporeen. On kotiinpaluun aika. Hetki, kun tallustin vuoden ensimmäisenä päivänä loskaisen Pasilan aseman kupeessa, matkalla lentokentälle, tuntuu jo kovin kaukaiselta, kuin toiselta elämältä. Kävelin aamuyön pimeässä ja myrskyisessä kaupungissa ja olin lähdössä tälle melkein kolmen kuukauden odotetulle ja silti suunnittelemattomalle sooloreissulle. Olin juuri jättänyt taakseni…

37-vuotias minä onkin sinkku reppureissaaja, joka asuu kommuunissa

Täytin eilen 37-vuotta. Luku tuntuu aivan hurjalta, enkä ole tainnut elämäni käänteissä pysyä sen luvun vaatimissa saavutuksissa mukana. Miten minä, joka matkustan maailmalla rinkka selässä, voin olla 37-vuotias? Eikö 37-vuotiaan pitäisi elää aivan toisella tavalla, vakaasti ja turvallisesti? Kun 25-vuotiaana mietin elämääni, kuvittelin olevani 37-vuotiaana aikuinen ja eläväni, kuten aikuiset ihmiset elävät. Kuvittelin olevani naimisissa…

Matkapäiväkirja: Kohti Malesian Langkawia, muistojen Langkawia

Rakas matkapäiväkirja, Jätin aamulla taakseni saaren, josta tuli minulle kovin rakas. Saaren, joka antoi paljon ja toi eteeni kaiken, mitä tarvitsin. Saaren, jota voisin kutsua kodiksi. Kodilta se alkoi jo kolmessa viikossa tuntua, koska ympärilläni oli harrastuksia, ystäviä, luontoa, lemmikkejä, musiikkia ja kaikkea sitä, mitä kotoisalta paikalta toivoa saattaa. Koh Phanganin saari Thaimaan Itä-rannikolla oli…

diginomadi

Kuuluuko kannettava tietokone iltanuotiolle?

Diginomadius mahdollistaa työnteon myös lomaparatiiseissa, mutta kuuluuko työnteko lomakohteiden kahviloihin ja ravintoloihin; paikkoihin, joihin suurin osa pakenee työnteon tunnelmaa? Istun ravintolassa, Thaimaan Koh Phanganin saarella. Meri pauhaa edessäni ja maisema on kaunis. Näpytän tätä villiä ja alitajunnan muhittamaa ajatuksenvirtaani puhelimella, sillä en tarkoituksella ottanut kannettavaa tietokonettani mukaan tälle reissulle. En halunnut olla töissä matkoilla. Samasta…

Aroha Helsinki: Reissaajien kampaamo avautuu huhtikuussa

Vaikka olen vielä reissussa, paratiisissa, haluan kertoa teille uutisen nimeltä Aroha Helsinki.  Huomenta aamukahvin ääreltä, Thaimaan Koh Phanganin saarelta. Taustamusiikkina soivat rakkauslaulut, taustalla pauhaa meri, linnut laulavat ja kaikki on aika lailla täydellistä. Kaikki on ollut täydellistä siitä hetkestä alkaen, kun saavuin tälle saarelle. Täältä löysin kaiken sen, mitä tältä lomalta kaipasin. Lomasta ja reissujutuista hyppäänkin…

Elämäni Seikkailijattaret, upeat reissunaiset

Tämä artikkeli on omistettu kaikille teille, ihanille reissunaisille.  Kun päätin muutama vuotta sitten, että bloggaaminen on yksinäistä hommaa, kiinnostavat artikkelit netissä levällään ja maailma täynnä maailmalla matkaavia, upeita Suomi-naisia, en tiennytkään, miten upea yhteisö kaiken ympärille kehittyy. Niin vain kävi ja nyt meitä Seikkailijattaria on Suomessa jo yli 5000. Kippis sille! Facebookin Seikkailijattaret-ryhmä elää omaa…

Matkapäiväkirja: Kuukausi matkaa takana, mitä mielessä?

Sawa dee kaa! Istun minibussissa matkalla Etelä-Thaimaan suurimman kaupungin, Hatyain, kautta kohti Malesian Penangia. Passiini tammikuun 2. päivä Bangkokin lentokentällä painettu leima sallii 30 päivän maassaolon Thaimaassa ja huomenna on oman leimani viimeinen voimassaolopäivä. Poistun Thaimaasta melkein kuukauden oleilun jälkeen jo tänään, ihan vain varmuuden vuoksi. Vielä eilen en tiennyt, minne seuraavaksi suuntaisin. Oli jo…

Yksin, mutta ei yksinäinen

Istun yksin illallisella. Korvissani on napit ja kuuntelen taianomaisen kaunista musiikkia, joka vie minut ajatuksissani jonnekin kauas. Olen tässä hetkessä onnellinen. Olen juuri syönyt paistetut nuudelit kasviksilla ja nyt siemailen kookosvettä. Viereisessä katoksessa istuu iso joukko ihmisiä. Istuin siellä aiemmin, mutta kuunneltuani hetken heidän juttujaan, vetäydyin omaan tilaani, What’s Up -puhelun turvin. Olen mieluummin yksin…

Kunhan saa pään sekaisin

Lomaa on odotettu kuin kuuta nousevaa ja nyt se on viimein täällä. Nyt pitää nollata, nyt pitää saada pää tyhjennettyä ja mieli rentoutumaan. Siispä aamulla avataan olut, päivällä avataan olut, illalla vedetään vähän sieniä (nam nam, mushroom shakes) ja ehkä kaiken voisi vielä kruunata pienellä pössyttelyllä ja ehkä siihen sivuun vielä ämpäri vodkaa ja kokista.…

Miltä tuntuu elää hetki thaimaalaisessa luostarissa?

Miltä tuntuu elää kuin nunna tai munkki? Riisua elämästä hetkeksi aikaa kaikki korut ja yltäkylläisyys? Elää kurinalaisesti buddhalaisten munkkien tavoin ja olla hiljaa, tarkkaillen vain omaa itseä? Kävin kokeilemassa luostarielämää Pohjois-Thaimaassa, miltä se tuntui? Valkoinen ja pelkistetty teemuki on asetettu ruskean ja askeettisen mökkini, kutin, verrannan kaiteelle. Vaaleat muurahaiset vaeltavat kaiteen reunaa pitkin, matkalla katonrajaan.…

Uusi vuosi, uudet seikkailut

Vuosi vaihtui uuteen ja käänsin omassa elämässäni uuden jakson, uuden luvun omassa elämänkerrassani. Tämä luku tulee olemaan hyvä, uskon niin. Ainakin teen kaikkeni, että tästä luvusta tulee hyvä. Valmistin maailmaani vuoden viimeiseen päivään asti, että pääsisin lähtemään pisimmällä matkalle pitkiin aikoihin. Itkin uupumuksesta, kun suljin työpaikkani oven  (en enää palaa samaan paikkaan, jossa olen ollut…

Vastuullisesti ja oikein eletyn elämän mahdottomuus

Maailma on tällä hetkellä paikka, jossa jokainen valinta tuntuu olevan jostakin näkökulmasta väärä valinta. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ja mukaan sekoittuvat mielipiteet ja uskomukset. Maailmantuska on läsnä kaikessa ja kaikkialla ja tuntuu, että mitään ei enää saisi tehdä. Miten olla ja mitä ajatella, jos kaikessa hyvässäkin on monta huonoa puolta? Lentomatkustaminen on tätä…

Postikortti lentokoneesta: Hymyissä suin Israeliin

Lentokoneen ikkunasta näkyy monikerroksinen pilvihattara ja pilvien päällä paistaa päiväsaikaan ikuinen aurinko. Aurinko lämmittää marraskuun kylmentämiä kasvojani ja uniset silmäni totuttelevat vielä ihmeelliseen valoilmiöön. Olen matkalla itselleni uuteen maahan, Israeliin. Lopetin maiden laskemisen jo kauan sitten; vieraillut maat eivät ole meriitti, vaikka hauska leikki maapisteleikki onkin. Matkustin uuteen maahan myös alle kaksi viikkoa sitten. Tuolloin…

Jokainen päivä on päiväsi, iskä

Marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä, oli aina ennen juhlapäivä. Tänä vuonna sama sunnuntai edustaa isoa ikävää ja pelkkä ajatuskin saa silmäni kostumaan. Isä ei ensimmäistä kertaa elämässäni tule vastaamaan onnittelupuheluuni, maailman parhaan iskän tittelistä pitää tänä vuonna onnitella ilman teknologiaa. Täytyy vain luottaa, että iskä kuulee – ja tietää ilman sanojakin. Istun tätä kirjoittaessani Onnibussissa, matkalla…

Navigate