Unelmia Lapista ja unisieppareiden tekoa

Vietin sunnuntain rakkaan ystäväni luona pienellä porukalla, teemana oli unisiepparin teko. Kyllähän jokainen tarvitsee oman unisiepparinsa viemään kauas pois kaikki ne ikävät ja ahdistavat unet sekä epämiellyttävät ajatukset.

Unisieppareita pidetään Pohjois-Amerikan intiaanien tunnusmerkkinä, mutta alunperin ne ovat olleet käytössä Ojibva-intiaaneilla. Nykyään myös new age -ryhmät käyttävät ja valmistavat unisieppareita. Kai minäkin itseni jonkinlaiseksi new age -samoilijaksi miellän. Yksi unisieppari muuten roikkuu jo Oskari-matkailuautomme ikkunalla. Sitä en ole tosin itse tehnyt ja kuvitelkaa; espanjalainen karavaanarini osti sen. Hihhuloinnit miellyttävät edes visuaalisesti espanjalaistanikin.

Unisiepparit ovat paitsi kauniita koriste-esineitä, mutta ennen kaikkea niiden tarkoitus on suodattaa pahoja unia ja pahoja ajatuksia pois mielestä. Ojibva-intiaanien tarun mukaan maailmanluoja, Hämähäkki-isoäiti, on punonut verkon. Verkkoon tarttuvat pahuudet valuvat sitten höyheniä pitkin Äiti Maahan; pois mielestä ja pois unista.

Meidän inspiroiva askarteluhetki karkkiakin herkullisemmassa matkaajan kodissa oli kuin taikaa. Jutut lensivät shamaanimusiikin tahdittamana Lapin koiravaljakkoretkistä metsäjoogaan ja kaiken maailman retriitteihin ja muunlaisiinkin matkoihin, ehkä tällä kertaa enemmän henkisemmän maailman matkoihin.

unisieppariVoisin kai sanoa, että ihanaa hihhulontia oli ilmassa herkullisen vadelmapiirakan, marokkolaisen teen sekä hernehummuksen tuoksuisessa olohuoneessa, jonka valtasivat askartelutarvikkeemme sulkineen sekä höyhenineen.

Ojibva-intiaanien tarun mukaan maailmanluoja, Hämähäkki-isoäiti, on punonut verkon. Verkkoon tarttuvat pahuudet valuvat sitten höyheniä pitkin Äiti Maahan; pois mielestä ja pois unista.

Yksi luminen sunnuntai-iltapäivä voi siis joskus inspiroida enemmän kuin kokonainen viikko tai kuukausi. Ystäväni järjestämän oleiluiltapäivän takia (tai ansiosta) olen saanut päähäni nyt pinttymän: oikeaan Lappiin on päästävä.

Haluan kuulla erämaan kutsun, noitarumpujen rummutuksen, tuijottaa kenties villiä eläintä silmästä silmiin, bongata revontulia sekä tuntea Lapin taian. Olen ollut vain Kuusamon seudulla, sitä ei kai lasketa. Haluan sinne kauas, kauas kaikesta. Onko täällä Lappi-hulluja? Mitä luulette, rakastuisiko tropiikin lapsi talviseen Lappiin?

Haluatko sinäkin askarrella oman unisiepparisi? Teimme unisiepparin netistä löydetyn ohjeen mukaan.


I spent the Sunday evening in good company. We dreamed of real Lapland, and made dreamcatchers.

Jaa kavereillesi! Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Pin on Pinterest0

1 Comment

  1. Pingback: Matka Lappiin: 100 luontohelmeä -hankkeen helmiä bongailemaan

Leave A Reply

Navigate