borneo longhouse heimo

Heimovierailu pääkallonmetsästäjien luokse Borneolla

Syvällä Borneon viidakossa asuu entisten pääkallonmetsästäjien heimo, Iban-heimo. He asuvat edelleen perinteisissä longhouse-taloissa, jotka voivat olla jopa 100 metrin pituisia. Pääkalloja ei enää metsästetä, mutta yksinkertaisen elämän taito on edelleen hallussa. Pääsin itsekin nukkumaan tällaiseen taloon ja tutustumaan aivan toisenlaiseen asumisenmuotoon sekä kulttuuriin, kaukana kaikesta.

Rauhan perässä Lappiin

Jos joku on ilmentymä spontaanista elämästä ja kenties myös lievästä päättämättömyydestä, nostan oikean käteni ilmaan ja ilmoitan itseni. Olen varannut kalenteristani pari viikkoa aikaa lomalle, alkaen ensi viikolta. Vaiheilin ja vetvasin matkakohdetta, kuvittelin vielä reilu viikko sitten olevani lähdössä Intiaan tai Filippiineille. Sitten sain päähäni idean. Lappi, haluan Lappiin. Kun saan päähäni idean, hyvän tai huonon, jumitun siihen. Nyt jumitin vapaaehtoisesti mieleni sanoihin Lappi, koiravaljakko, revontulet ja Inari. Lähden Lappiin, menen Inariin. Menen sinne, missä syksyllä kävin ja missä jo talvimatkasta haaveilin. Sinne, missä mieli lepäsi ja jossa koirien rapsuttelu oli parasta, mitä kuvitella saattoi. En oikeastaan edes pysty uskomaan omia korviani, kun kerron aikeistani muille. Minä, tropiikin lapsi, haluan…

kerala asuntolaiva

Intian Keralan asuntolaivaristeily – hitti vai huti?

Asunnonkokoinen laiva lipuu hitaasti pitkin palmujen reunustamaa vesiväylää. Palmut kaartuvat suurelle järvelle vievän kanavan päälle ja aurinko lämmittää mukavasti. Laivan moottori käy hiljaa, lähes äänettömästi. Istun asuntolaivan toiseen kerrokseen rakennetulla lounge-alueella ja ihailen maisemia. Kuulostaa täydelliseltä, mutta oliko unelmieni laivamatka Keralan backwaters-alueella hitti vai huti?

Gemalai village langkawi

Majoitu vesipuhveleiden laidunmailla Langkawin Gemalai Villagessa

Herään aamuun jo juuri ennen kellonsoittoa. Tämä on mahdollista vain hyvin nukutun yön jälkeen. Aikaero painaa vielä hieman, mutten malta olla väsynyt. Kuka nyt haluaisi olla väsynyt ollessaan Malesian Langkawilla ja yöpyessään upeassa Gemalai Villagessa, vesipuhveleiden ympäröimänä? Puen päälleni majapaikkani vakiovarustukseen kuuluvan kauniin aamutakin ja sujautan jalkoihini samaan settiin kuuluvat aamutossut. Avaan luonnonmateriaaleista tehdyn ja kaksikerroksisen mökkini oven. Edessäni avautuu näkymä riisipellolle, jonka yllä kymmenet linnut lentelevät ja jonka vetisillä pelloilla vesipuhvelit jo laiduntavat. Kävelen portaat alas, alakerran terassille. Aamiainen on katettu omalle terassilleni toivomukseni mukaan jo varhain aamulla. Istun alas ja nostan lierihattua muistuttavan kuvun ylös, jonka alta paljastuu herkullinen, paikallinen aamiainen. Kahvia on isossa kannussa ja mehu on…

snorklaus malediivit

Snorklaus Malediiveilla – miltä pinnan alla näyttää?

Ulkona sataa räntää ja tänään mieleni vaeltelee aivan muunlaisissa kosteissa ympäristöissä, Malediivien kirkkaissa vesissä. Syy Malediivien pyörimiseen mielessäni lienee, että seikkailin noilla kuvankauniilla saarilla tasan vuosi sitten. Snorklausta ja chillausta. Huokaus. Malediivien juttu taitaa maan pinnalla olevan paratiisin lisäksi olla niiden vedenalainen maailma. Voisin jopa väittää, ettei Malediivien matka ole täydellinen ilman vedenalaisen maailman kokemista. Malediivien vedet ovat täydelliset sukeltajille ja snorklaajille. Sukeltajat voivat parhaimmillaan bongailla valashaita ja delfiinejä, snorklaamallakin näimme värikkäiden ja värittömien kalojen lisäksi kilpikonnia ja paholaisrauskuja. Snorklaus Malediiveilla vei kilpikonnan luokse Mieleenpainuvin hetki oli tilanne, kun näin kilpikonnan nousevan jostakin syvyyksistä kohti pintaa. Tuo söpöläinen nousi aivan viereeni ja siinä me sitten tuijottelimme hetken toisiamme ennen kuin…

Huskysafari

Koiravaljakkoajelu – Suomen talven vetovoimaisin elämys

Jos Suomesta pitäisi nimetä yksi elämys, jota ulkomaalaiset haluavat täällä kokea, olisi se ehdottomasti koiravaljakkoajelu. Kokemus on kuin pohjoisen pallonpuoliskon versio kameliratsastukselle Saharassa. Viiden vahvan ja lihaksikkaan koiran joukko kiitää menemään jäätyneen järven jäällä. Vesi roiskuu sulavan jään pinnalta kasvoilleni ja syliini, mutta se ei menoa haittaa. Mikään ei voisi sammuttaa iloa silmissäni tai hymyä huulillani katsoessani maisemien vaihtuvan ympärilläni ja miettiessäni käsillä olevaa hetkeä. Hetkeä, kun istun espanjalaiseni ohjastaman, ja villinä juoksevan, koiravaljakon kyydissä jäätyneen järven jäällä. Kevätaurinkokin lämmittää jo kasvojani. Vuoro vaihtuu, on minun vuoroni hypätä ohjaksiin. Espanjalainen saa istua kyydissä, luottaa ohjaustaitoihini. Kuten olen nipistänyt itseäni istuessani kamelin selässä Saharan autiomaassa, jälleen kerran piti nipistää itseäni miettiessäni,…

Malediivit ja Sri Lanka

Malediivit ja Sri Lanka – matkan kohokohdat

Ulkona sataa vettä. Vettä satoi myös useana päivänä kuluneiden parin viikon aikana, mutta tuolloin kyseessä oli lämmin ja trooppinen sade. Olen Suomessa, täällä taas. Takana on uusi seikkailu ja monta tarinaa, joita mummona kiikkustuolissa muistella ja ylpeänä kertoilla. Nyt kerron teille hieman matkastani Malediiveille ja Sri Lankalle. Kaksi viikkoa ja kaksi maata. Neljä lentoyhtiötä ja seitsemän majapaikkaa. Yksi lääkäriasema ja lukemattoman monta paahdettua aamiaisleipää voilla. Kokemuksia ja ikimuistoisia hetkiä tuli tälläkin reissulla taltioitua sekä kameran muistikortille että mielen kovalevylle. Mitkä sitten olivat Malediivien ja Sri Lankan yhdistelmämatkani kohokohdat? Ennen varsinaisia matkakertomuksia saatte pienen makupalan siitä, mitä kaikkea pääsin kokemaan juuri päättyneellä reissullani.

Riippuliitoa Langkawilla

Osaatko kuvitella, miltä tuntuisi riippuliitää trooppisen paratiisin päällä, Malesian Langkawilla? Minä kerron ja näytän sen sinulle. Talvella pääsin katselemaan Helsinkiä linnun persprektiivistä, helikopterista käsin. Nyt sain tilaisuuden kokea trooppisemman linnun perspektiiviä Langkawin saarella, Malesiassa. En ollut koskaan ennen riippuliitänyt. Kerran olin jo ollut veneessä lähtövalmiina nousemaan Atlantin ylle Floridassa, kun matkanjärjestäjä päätti keskeyttää lentomme liian kovan tuulen takia. Nyt en antanut minkään estää liitelyäni, sillä halusin kokea riippuliidon; ensimmäistä kertaa elämässäni. Thaimaan saaret edessä ja Malesian rantaviiva takana. Valkoista hiekkarantaa, kirkasta vettä ja vehreää viidakkoa joka puolella. Näkymä oli uskomaton ja liitäminen taivaalla oli hiljaista. Meitä vetävän veneen moottorin äänet eivät kuuluneet niin korkelle ja ympärillämme oli vain tuuli. Kokemus…

Helsinki ilmasta

Helsinki linnun perspektiivistä katseltuna

Haluatko tietää, miltä Helsinki näyttää ilmasta käsin? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus. Pääsin näkemään upean pääkaupunkimme helikopterista, linnun perspekstiivistä. Tiedän, miltä Berliini näyttää ilmasta katsottuna. Berliiniin laskeuduttaessa lentokone on useammin kuin kerran kierrellyt ja kaarrellut kaupungin päällä, auringonnousun aikaan. Olen bongaillut sieltä TV-tornin ja toisen kotini kulmakuppilat, samoin kuin suosikkijärveni ja kaupungin suurimman puiston. En kuitenkaan ollut nähnyt omaa skandinaavista kotikaupunkiani, Helsinkiä, ilmasta käsin ennen viime viikkoa. Osana Nordic Bloggers’ Experience- blogitapahtumaa minulle tarjoutui tilaisuus osallistua helikopteriajeluun pääkaupunkiseudun yllä. Sen enempää miettimättä tartuin tilaisuuteen ja ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin helikopterin kyytiin. Vähän se jännitti, mutta jännitys muuttui h-hetkellä pelkäksi iloksi ja innostuneisuudeksi. Rotorway:n sininen helikopteri nappasi porukkamme Munkkiniemen Kalastajatorpan pihalta…

Seikkailu Tukholman kattojen yllä

Kaipaatko adrenaalin virtaamista suonissasi? Nautitko kauniista maisemista ja näköalapaikoista? Jos suunnittelet matkaa Tukholmaan ja haluat kokea reissullasi jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, minulla on sinulle ehdoton aktiviteetti tehtäväksi Ruotsin pääkaupungissa. Tämä aktiviteetti yhdistää kaiken edellä mainitun ja on varmasti asia, jota mummona tai pappana muistella. Juuri päättyneen blogimatkan ohjelmassa luki jotakin maisemista tukholmalaiselta katolta käsin. Mielessäni näin jonkun trendikkään kattoterassin tai näköalarvintolan. En osannut kuvitellakaan päätyväni kävelemään kirkon tornin vieressä, katolta katolle ja vielä kaiken kukkuraksi lumisateessa, mutta niin siinä kävi. Pelkoni kohdaten (joo, pelkään nykyään korkeita paikkoja) päätin pukea päälleni turvavarusteet ja ottaa muiden bloggaajien lailla osaa ikimuistoiseen kävelyretkeen Tukholman kattojen yllä. Tämä kokemus oli koko reissun kohokohta ja Takvandringin oppaiden…

kotor montenegro

Kotor: Öinen vuorenvalloitus Montenegrossa

Montenegro tarjoaa matkailijalle paljon nähtävää ja tehtävää. Joskus parhaan kokemuksen saa täysin suunnittelematta, näin kävi Kotorissa. Palataan ajassa vähän taaksepäin, viime syyskuuhun. Siirrytään Istanbulista vaihteeksi Balkanille ja tällä kertaa Montenegroon. Välillä matkoilla ne pakolliset pysähdykset matkalla viralliseen määränpäähän osoittautuvat ikimuistoisiksi. Näin kävin Montenegrossa sijaitsevan Kotorin kanssa. Olen jo sivunnut öistä seikkailuani Kotorissa jutussani Balkanin matka takana – paluu todellisuuteen edessä, mutta nyt haluan kertoa siitä hieman tarkemmin. Kotorin kaunis vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde, mutta viikon reissullani olin päättänyt suunnata Kroatian Dubrovnikista suoraan Montenegron vuoristoseudulle, Durmitorin kansallispuistoon. Matka ilman omaa autoa ei kuitenkaan taittunut niin nopeasti, kuin olin kuvitellut. Saavuin illalla kymmenen aikaan Kotoriin, josta bussi kohti seuraavaa välietappia lähtisi seuraavana…

Mustetta ihoon Borneolla

Olen tatuointien ystävä. En tosin aivan kaikenlaisten tatuointien ystävä. On olemasssa rumiakin kuvia, erittäin rumia. Omani edustavat minulle tärkeitä asioita ja esimerkiksi jalkapöytääni koristaa värikäs pala tropiikkia, pala paratiisia. Se tosin odottaa pientä fiksausta, mutta jostakin kumman syystä olen vältellyt tuota hetkeä. Jalkapöytä ei ole se kivuttomin paikka tatuonnille, voin kertoa. Viime talvena istuin myös yllättäen balilaisella, tuttavieni omistamalla tatuointistudiolla, melkein jo neula ihollani. Pojat olisivat halunneet jotain puuhaa siinä sadetta pidellessämme. Päätin kuitenkin tuolla hetkellä jättää ihoni rikkomisen väliin, koska olin jatkamassa matkaani Malesian Tioman-saarelle. Tiomanilla ymmärsin tehneeni erittäin hyvän ratkaisun jättäessäni tuon tatuoinnin väliin, koska saarella kuhisi keskimääräistä verenhimoisempia kärpäsiä, jotka hyökkäsivät innokkaina kaikkiin pieniinkin haavoihin kiinni. Yök,…

adams peak sri lanka

Adam’s Peak: Buddhan jalanjäljillä Sri Lankalla

On olemassa yksi elämys ylitse muiden, kun matkustaa Sri Lankalle. Adam’s Peak eli Sri Pada on valloittamisenarvoinen huippu, jonne paikallisetkin kipuavat ainakin kerran elämässään. Hieman yli vuosi sitten jalkani olivat enemmän maitohapoilla kuin koskaan aiemmin. Istuin pienessä bussissa matkalla Sri Lankan Hikkaduwalle, rakkaaseen surffiparatiisiini. Vieressäni oleva nuori mies istui srilankalaisittain aivan tarpeettoman lähellä minua. Hän kertoi olevansa ammattijalkapalloilija ja halusi saada puhelinnumeroni. En antanut numeroa ja yritin päästä eroon tästä iilimadosta liimaamalla nenäni kiinni ikkunaan. Jalkani olivat maitohapoilla, koska olin edellisenä yönä tehnyt niin sanotun pyhiinvaelluksen yhdelle Sri Lankan korkeimmista paikoista, Adam’s Peakille. Adam’s Peak, toiselta nimeltään Sri Pada, sijaitsee Sri Lankan sisämaassa ja on tunnettu pyhiinvaelluskohde lähes kaikkien eri…

canopy costa rica

Canopya viidakon yllä: Costa Rican vaijeriradat

Canopy eli vaijerirataa pitkin liukuminen valjaisiin sidottuna Costa Rican pilvimetsien uumenissa on ollut yksi hauskimmista ja mieleenpainuvimmista extreme-kokemuksistani. Reissuun lähdimme Monteverden vuoristokylästä. Kuljettaja kaahasi pakettiautolla hurjaa mäenrinnettä pitkin korkeammalle vuoristoon, jossa köysiradat kulkivat laaksojen päällä. Etukäteen ostettuun canopy-pakettiin kuuluvista, jopa kymmenistä eri radoista, pisin reitti taisi olla kestoltaan noin kaksi tai kolme minuuttia. Köyttä pitkin liu’uttiin ja jarrutus tapahtui käsissä olevilla suurilla rukkasilla. Siellä sitten huristeltiin upeissa maisemissa ja hymy oli pienen alkujännityksen kadottua todella herkässä. Taisin jopa nauraa reiteillä ääneenkin. Seikkailuun kuului myös ”Tarzan-swing” eli tavallaan pieni benjihyppy, jossa köysi (toisin kuin benjihypyssä) heijasi sivusuunnassa. Sama tehtiin myös taaksepäin otetulla askeleella. Costa Rican canopy – paras kokemus koskaan Matkakumppanini…