Matkailija lokerossa – minä olen monta

Minä olen monta, on lause, johon kiinnitin huomioni eräänä päivänä kadulla kulkiessani. Laukkuun printattu teksti kolahti. Se muistutti ihmisten moninaisuudesta, meidän kaikkien monista ulottuvuuksista ja alati jatkuvasta muutoksesta. Kuka minä olen ja minkälainen matkailija olen? Kysymykseen ei taatusti ole vain yhtä vastausta, eikä ketään moniulotteista ihmistä tarvitse pistää vain yhteen lokeroon. Eri hetkillä ihminen nauttii…

Mene metsään, halaa puuta

Menin eilen metsään, tarvitsin sitä enemmän kuin hetkeen. Menin metsään liikkuakseni luonnossa, antaakseni ajatuksille ja olemiselle tilaa. Menin sinne ollakseni rauhassa, ollakseni yksin. Ennen kaikkea menin sinne halatakseni puuta. Välillä elämä kiertää radallaan niin hurjaa vauhtia, ettei sen kiemuroissa pysy mukana nopealiikkeisinkään mieli tai sydän. Tiedättekö tunteen? Kun kaikkea on mielessä niin paljon, ettei paketti…

Oletko sinäkin matkasitoutumiskammoinen?

Aion lähteä matkalla pian, mutta en vieläkään ole päättänyt matkan kohdetta. Minulla ei ole hajuakaan majapaikoista, ei edes lennoista. Haluan pitää optioni auki. Haluan kuulostella, tunnustella ja fiilistellä kaikkia vaihtoehtoja. En halua sitoutua mihinkään, en ennen kuin olen aivan varma. Olen matkasitoutumiskammoinen. Kammo voi olla vahva ilmaisu, mutta se kuvaa erittäin hyvin nykyistä tapaani matkustaa,…

Istun hiljaa, olen onnellinen

Vuosi vaihtuu muutaman minuutin päästä. Istun hiljaa, silmät kiinni. Ympärilläni on muutama tuttu ihminen. Olemme yhdessä, vaikka tässä hetkessä olemmekin läsnä vain omassa itsessämme. Meditoimme. Ulkoa kuuluva rakettien pauke tiivistyy, tiedän H-hetken olevan käsillä. Kun pauke saavuttaa huippunsa, hymy nousee huulille. Se tuntuu voimakkaana onnentunteena myös sisälläni. Vaikka ulkopuolella riittäisi virikkeitä, olen valinnut jo neljättä…

Kiitos, vuosi 2017

Vuosi 2017 fyysisine että päänsisäisine seikkailuineen on finaalia vailla valmis. Vuoteen kuului iloa ja surua. Kyyneliä ja toisaalta suuren onnen hetkiä. Eroja ja uusia kohtaamisia, muuttoja ja muutoksia. Vuosi oli levoton, täynnä etsintää. Vuosi 2017 jää mieleen vuotena, joka kasvatti ja kulutti, samaan aikaan avasi uusia ovia. Tämä mielessä vastaanotan kovin odottavaisin mielin vuoden 2018…

Onnenhetkiä: Ui delfiinien kanssa

Sadekauden ja kuivakauden välinen vaihe Nicaraguan Pienellä Maissisaarella on ollut etenkin saaren toisella puolella tuulinen. Lämmin tuuli raikastaa yöt ja mahdollistaa paremmin nukutut yöt, mutta sekoittaa ikävästi merta ja tuo mukanaan aaltoja. Olen odottanut täydellistä hetkeä järjestetylle snorklausretkelle ja joka päivä kertonut mukaansa houkuttelevalle, paikalliselle retkenjärjestäjälle, odottavani tyynempää säätä. Eräs joogatunnin jälkeinen aamu näyttää lupaavalta.…

Levottoman mielen syndroomasta

Sunnuntai, levoton olo ja poukkoileva mieli. En tiedä, johtuuko tämä melankolian ja levottomuuden piirileikki eilisistä juhlista vai onko tämä olotila tullut jäädäkseen, potkiakseen minua eteenpäin. Olen kirjoittanut kaukokaipuusta ja maailmannälästä. Olen kertonut suurista ja pienistä unelmista sekä niiden toteutumisesta ja toteuttamisesta. Jos jokin asia on blogissani pysynyt, myötä- ja vastatuulessa, on se ollut levottomuus ja…

Ainahan minun piti muuttaa – joko nyt?

Istuin matkani viimeisenä päivänä nicaragualaisessa paikallisbussissa, niin sanotussa chicken bussissa. Yhdysvalloista tuodun keltaisen koulubussin nahkajäljitelmäpenkillä istuessani tunsin syvää kiitollisuutta. Silmät melkein kostuivat, kun taustalla soi espanjankielinen versio Lambadasta, kun ihmiset juttelivat keskenään ja tekivät toisilleen tilaa täpötäydessä bussissa, kun pyysin nuoren pojan viereeni istumaan espanjaksi tehdäksemme tilaa vanhemmalle naiselle. Siinä tavallisessa hetkessä huomasin tuntevani syvää…

Eat, Pray, Love – Oman elämäni Elizabeth Gilbert

Aikamme suosikkikirja, omaa tietään etsivän amerikkalaisnaisen Eat, Pray, Love, on kuin kuvaus monen meistäkin elämästä. Myös omastani. Olen hän. Ostin kirjan jo vuosia sitten, aikana ennen siitä tehtyä elokuvaa ja sen suosiota. Halusin käydä katsomassa elokuvan yksin ja tippa tuli melkein linssiin, kun tunnistin itseni Julia Robertsin tähdittämästä elokuvasta. Olin monin osin kuin hän. Kuuntelin…