Kun suuri suru liittyikin matkaseuraksi paratiisiin

Hitaat aallot lyövät Gili Air -saaren rantaan tasaiseen tahtiin ja aurinko lämmittää maailmaa lähes pilvettömältä taivaalta. Ilmassa tuoksuu meri, linnut laulavat ja perhoset lentävät. Toukka kipuaa ylöspäin itse tekemäänsä reittiä pitkin, kuin leijaillen ilmassa. On aamu, ei enää aikainen aamu tosin. Rantamökkini hintaan sisältyvään aamiaseeni kuuluu jaffle-leipä eli täytetty paahtoleipä, tuoreita hedelmiä ja vahvaa Lombok-kahvia.…

Jokainen päivä on uusi alku

Jokainen päivä on uusi tilaisuus, jokainen hetki on uusi mahdollisuus aloittaa alusta tai muuttaa elämän suuntaa. Joka ikinen päivä voi olla kuin uusi vuosi, hetki tehdä uudet lupaukset ja yrittää taas kerran olla parempi ja onnellisempi versio omasta itsestään. Päätin viettää tänään, lauantaina 31.3, vuodenvaihdetta. Tämä on alkaneen vuoden sisällä jo kolmas kertani asettaa uudet…

Vain hymy riittää yhteiseksi kieleksi

Hiki valuu ruskettunutta otsaani pitkin, kun kymmenet syvänruskeat silmäparit seuraavat jokaista lämmön hidastamaa liikettäni. Syön sormin minulle tarjottua, tulista ruokaa ja tunnen, kuinka kuumuuden ja tulisuuden kombinaatio nostattaa vain lisää hikipisaroita sulasta onnellisuudesta hymyileville kasvoilleni. Jaloissani, Converse-kenkieni juurella, pyörii kukko ja etäämmällä näen ruokakipon, jonka jakavat sulassa sovussa kissa ja ystävänsä kanat. Ruskeat silmäparit tuijottavat…

Darling Bali, it’s time

Riisipellot, maailman vehrein vihreys, bamburakentaminen, hyvä energia ja siellä täällä palavat suitsukkeet. Vesiputoukset, apinat, surffiaallot, paistetut riisiruoat ja auringonpaiste. Ne kaikki ovat vallanneet mieleni jokaisen sopukan, ne kaikki huutavat jo nimeäni. Bali, Jumalten saari, huutaa nimeäni. Silmäni kostuivat onnesta, kun katsoin viikonloppuna ties kuinka monetta kertaa elokuvan Eat, Pray, Love. Katsoin sen vain fiilistelläkseni viikon…

Onneksi on irtiotto

Kiidän kiireessä läpi Rautatientorin Kompassiaukion. Kiidän sen läpi lukuisien muiden laput silmillä liikkuvien kiitäjien kanssa joka ikinen arkipäivä, töihin mennessä ja töistä tullessa. Oravanpyörä. Mietin mielessäni arjen kiireen järjettömyyttä. Mihin ihmeessä meillä on jatkuva kiire? Miksi ihmeessä elän elämääni niin usein kiireessä ja kiukkuisena? Osana pyörivää pyörää, jossa raha ratkaisee ja jossa elämää suoritetaan päivästä…

Matkailija lokerossa – minä olen monta

Minä olen monta, on lause, johon kiinnitin huomioni eräänä päivänä kadulla kulkiessani. Laukkuun printattu teksti kolahti. Se muistutti ihmisten moninaisuudesta, meidän kaikkien monista ulottuvuuksista ja alati jatkuvasta muutoksesta. Kuka minä olen ja minkälainen matkailija olen? Kysymykseen ei taatusti ole vain yhtä vastausta, eikä ketään moniulotteista ihmistä tarvitse pistää vain yhteen lokeroon. Eri hetkillä ihminen nauttii…

Mene metsään, halaa puuta

Menin eilen metsään, tarvitsin sitä enemmän kuin hetkeen. Menin metsään liikkuakseni luonnossa, antaakseni ajatuksille ja olemiselle tilaa. Menin sinne ollakseni rauhassa, ollakseni yksin. Ennen kaikkea menin sinne halatakseni puuta. Välillä elämä kiertää radallaan niin hurjaa vauhtia, ettei sen kiemuroissa pysy mukana nopealiikkeisinkään mieli tai sydän. Tiedättekö tunteen? Kun kaikkea on mielessä niin paljon, ettei paketti…

Oletko sinäkin matkasitoutumiskammoinen?

Aion lähteä matkalla pian, mutta en vieläkään ole päättänyt matkan kohdetta. Minulla ei ole hajuakaan majapaikoista, ei edes lennoista. Haluan pitää optioni auki. Haluan kuulostella, tunnustella ja fiilistellä kaikkia vaihtoehtoja. En halua sitoutua mihinkään, en ennen kuin olen aivan varma. Olen matkasitoutumiskammoinen. Kammo voi olla vahva ilmaisu, mutta se kuvaa erittäin hyvin nykyistä tapaani matkustaa,…

Viiden päivän treffejä ja jäähyväisiä Berliinin kodille

Punainen, vanhanmallinen matkalaukku, on ahdettu pullolleen. Niin on myös kamelinvärinen matkalaukku, kirpputorilöytöni. Selässäni roikkuu juuri ja juuri lentokoneen käsimatkatavaroihin mahtuva reppu, jonka sisällön kanssa pitää olla varovainen. En missään tapauksessa haluaisi, että Berliinin kirpputoreilta seitsemän vuoden aikana kerätty sekalainen astiakokoelma särkyisi. Ne ja muut mukanani kuljettamat tavarat tulevat aina muistuttamaan minua hetkistä Berliinissä – toisessa…