Seikkailujen vuosi 2014 paketissa

Vuosi 2014 lähestyy loppuaan. Joka vuosi tähän aikaan ihmettelen, miten yksi vuosi elämästä on taas hurahtanut ohitse. Samaan aikaan olen kiitollinen kaikista kuluneen vuoden seikkailuista, elämyksistä, kokemuksista ja tunteista; hyvistä ja pahoista sellaisista.

Tämä vuosi oli ristiriitainen ja jollakin tavalla olen iloinen, että se vaihtuu seuraavaan. Vuoteen mahtui paljon ihmeellisyyttä ja ihanuutta, mutta myös liikaa ajelehtimista. Välillä ajelehtiminen on tarpeellista ja välillä se kuljettaa kuitenkin oikeaan suuntaan, hitaasti ja varmasti.

Äkkipikaisena ja malttamattomana ihmisenä odottelu tai vaiheilu ei vain ole minun juttuni. Toisaalta, ehkä juuri siksi joudun opettelemaan sitä taitoa juuri nyt.

Olen juuri nyt matkalla kotikonnuilleni Keski-Suomeen joulun viettoon. Lily-kissa lepää rauhassa kopassaan ja junan lemmikkivaunussa on tunnelmaa, kuten aina. Naapurin pieni mäyräkoira on väsynyt ja lattialla läähättävä collie on jännittynyt kaikista uusista ystävistään. Maisema on viime päivien aikana muuttanut väriään harmaasta valkoiseksi ja joulurauha alkaa valloittaa tätäkin levotonta sielua.

Joulun jälkeen vetäydyn berliiniläisen ystäväni kanssa muutamaksi päiväksi voimaan hyvin ja keräämään voimia uuteen vuoteen. Railakkaat uuden vuoden juhlinnat vaihtuvat minulta tänä vuonna jooga- ja meditaatioretriittiin ja hyvä niin. Mikä olisikaan sen symbolisempi tapa aloittaa vuosi 2015 kuin pudistelemalla kuluneen vuoden pölyt hartioilta?

Ennen uuteen vuoteen siirtymistä käydään läpi, mitä tämä ristiriitainen vuosi piti sisällään. Samaan aikaan, kun yritin joogan ja tanssin kautta rauhoittaa levotonta mieltäni, saatoin tehdä sille karhunpalveluksen. Jossakin syvällä sisälläni tuntuu entistä levottomampi olo ja mieleni hyppelehtii usein aivan kaikkialla muualla kuin tässä hetkessä.

Suomi

Seikkailuja kotimaassa vuonna 2014.

Matkailua kotimaassa

Vuoteen 2014 kuului oleellisena osana kotimaan matkailu, olenhan tätä ennen matkaillut enemmän kaukomailla. Sain kunnian olla mukana kahdessa eri kotimaan matkailua edistävässä, suuressa ja kansainvälisessä blogitempauksessa. Ensimmäinen tempaus, Nordic Blogger Experience, vei minut Ahvenanmaalle ja sai minut uimaan helsinkiläisessä avannossa elämäni ensimmäistä kertaa. Toinen suomalaisena matkabloggaajana isännöimäni matka vei minut Hämeen seudulle muutaman kansainvälisen matkabloggaajan kanssa, Outdoors Finland- blogiprojektin tiimoilta.

Minut valittiin myös osaksi VR:n Vapaamatkustajat-kampanjaa, joka vei minut huristelemaan kotimaamme junaraiteilla aina Itä-Suomen Kolille asti. Tutkailin koko kevään ja kesän Suomea ja Helsinkiä ja nautin kotikaupunkini harvinaisen trooppisesta ilmastosta nukkumalla riippumatossa ja telttailemalla luonnossa.

Ahvenanmaalle tieni vei toisenkin kerran tänä vuonna ja tuohon saariryhmään olen tykästynyt näiden kahden reissun perusteella nyt toden teolla. Lähimatkailin ja kotimaanmatkailin oikein olan takaa. Loppu vuodesta sain kutsun myös liittyä retkeilysivusto Retkipaikan tiimiin, joten jatkossa on tiedossa entistäkin enemmän retkiä ja luontoseikkailuja.

Ulkomaan seikkailut vuonna 2014.

Ulkomaan seikkailut vuonna 2014.

Ei sademetsiä eikä viidakkoa

Tämän vuoden trooppisen matkat loistavat poissaolollaan. Missä ne viidakot ja sademetsät, missä ne kirkkaat snorklailuvedet ja kuumankostea ilmasto? Niiden sijasta matkailin nyt urbaaneissa ympäristöissä. Berliinissä kävin useamman kerran, tietysti. Jätin Abu Dhabin lennot väliin ja elin elämääni tunteella. Tein tuolloin päätöksen jäädä pariksi viikoksi tutkimaan Pohjois-Italiaa aina Venetsiasta Milanoon ja Como-järven seudulle. Kävin myös Virossa festaroimassa, se oli ihana reissu se.

Turkki tuli tutuksi idästä ja lännestä ja Barcelonan ja Berliinin lisäksi ihastuin nyt ensisimäyksellä Istanbuliin. Itä-Turkissa matkasin lähes Iraniin asti ja ihailin kauniin Van-järven seutua. Ainiin, pyörähdinhän minä myös Riikassa. Vuoden upein matkailukokemus oli Saharan autiomaa ja koko Marokko teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Maailma tuli kotiin

Päästin kotiini uuden sohvasurfaajan ja sain taas uuden ystävän. Tanssin afrikkalaista tanssia ja söin etnisiä ruokia – maailma tuli siis luokseni kotimaassakin. Vaikka kaukokaipuuni oli tänä vuonna suuri, onnistuin löytämään kotimaamme taian entistä enemmän. Se taika piilee ehdottomasti luonnossa.

Kyllä tähänkin vuoteen siis mahtui vaikka ja mitä. Saa tosiaan olla kovin kiitollinen kaikesta. Uuteen vuoteen menen silti innolla ja jännityksellä, vaikka takataskussa riittää vielä monta tarinaa jaettavaksi. Kiitos, kun olette jaksaneet pysyä matkassani muutosta huolimatta. Elämä on aikamoinen seikkailu, eikös vain?

Leave A Reply

Navigate