Oletko sinäkin matkasitoutumiskammoinen?

Aion lähteä matkalla pian, mutta en vieläkään ole päättänyt matkan kohdetta. Minulla ei ole hajuakaan majapaikoista, ei edes lennoista. Haluan pitää optioni auki. Haluan kuulostella, tunnustella ja fiilistellä kaikkia vaihtoehtoja. En halua sitoutua mihinkään, en ennen kuin olen aivan varma.

Olen matkasitoutumiskammoinen. Kammo voi olla vahva ilmaisu, mutta se kuvaa erittäin hyvin nykyistä tapaani matkustaa, ja jopa elää elämääni. Otetaan vaikka esimerkiksi tämänhetkinen tilanne. Olen päättänyt lomailla helmi-maaliskuun vaihteessa. Se on syntymäpäiväni ympärille rakentunut rutiini ja matkailen vuosittain juuri tuohon aikaan. Matkaan pitäisi lähteä kolmen viikon päästä, matka-aika tulee olemaan noin kaksi tai kolme viikkoa.

Minulla ei ole vielä lentoja varattuna, koska en ole vieläkään lyönyt lukkoon matkani määränpäätä. Haluan pitää optioni auki mahdollisimman pitkään. Entäs, jos eteeni pompsahtaa upea tilaisuus lähteä vaikka purjehtimaan Malediiveille, jos olen jo varannut lennot Meksikoon? Entäs, jos kuvitelmani lämpöloman kaipuusta muuttuukin vahvaksi lumentarpeeksi? Entäs, jos joudun lomallani jonnekin, minne en sittenkään juuri sillä hetkellä haluaisi? Entäs, jos huomaankin kaipaavani tropiikin sijasta vain kunnon hiihtolomaa Lapissa? Entäs, jos joku seuraavan viikon lentotarjous olisikin juuri täydellinen minulle?

Entäs, jos eteeni pompsahtaa upea tilaisuus lähteä vaikka purjehtimaan Malediiveille, jos olen jo varannut lennot Meksikoon? Entäs, jos kuvitelmani lämpöloman kaipuusta muuttuukin vahvaksi lumentarpeeksi?

Koska länsimaisen etuoikeutettuna soolomatkailijana kuuntelen matkailussa vain omia tarpeitani, voin odotella viime hetkeen − ja odottelenkin. Koska arki on aikataulutettua sekä välillä pakonkin alla tapahtuvaa toimintaa ja kellon kanssa kilpailua, en halua tehdä lomistani sellaista. Haluan kuunnella itseäni ja varata matkat vasta, kun joku kohde nousee tarpeesti vahvasti mielessäni ylitse muiden. En halua tehdä matkasta minkäänlaista pakkoa tai sitoumusta. En edes siitä, missä hotellissa olen sitoutunut majoittumaan tai siitä, haluanko ylipäänsä lähteä minnekään.

Luotan tässäkin asiassa eniten sisäiseen ääneen, omiin tarpeisiini. Huomaan nyt kolmea viikkoa ennen matkaani erään kohteen nousevan mieleni punnitusastiassa jo korkeammalle kuin muut. Intia, taidan haluta Intiaan. Koen tarvitsevani juuri nyt luontoa ja hyvää oloa. Ashram-loma Intiassa tai ayurvedinen retriitti saa mieleni ilakoimaan juuri nyt, toisaalta villieläimet ja viidakkoretket. Ne kaikki löytyisivät Intiasta.

Silti, en taida varata lentoja tai muutakaan vielä ensi viikollakaan. Taidan vielä hetken aikaa pitää optioni auki. Koskaan ei tiedä, annan tällekin asialle vielä hetken aikaa. Jossakin vaiheessa se vastaus tulee. Viimeistään viikkoa ennen matkaa sen on tultava ja jos ei silloinkaan, niin tartun vain äkkilähtöön ja lähden ihan minne vain. Tai sitten vain jään kotiin ja lomailen kotona. Ei kai sekään olisi aivan hullu idea, jos sille olisi tarvetta?

Onko täällä muita samanlaisia matkailijoita tai oman elämänsä tallaajia? Oletko sinäkin matkasitoutumiskammoinen?

 

Jaa kavereillesi! Share on Facebook12Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Pin on Pinterest0

2 Comments

  1. Minulla on vähän samaa vikaa. Budjettimatkailijana olisi järkevää varata halpalentoja esim. 5 tai 10 kk etukäteen, mutta en yleensä kykene suunnittelemaan niin pitkälle. Nyt on hiihtolomaan vajaat 3 vk ja kohde on edelleen valitsematta.

  2. NZ. Täällä ollaan pari kuukautta telttailemassa. Enää ei harmita mikään.

Leave A Reply

Navigate