Mitä mahtuu yhteen reissuviikkoon?

image

Matka on kestänyt jotakin viikon ja kymmenen päivän välillä, en edes tiedä. Matkapäivien määrä hupenee huolestuttavaa tahtia, eikä kotiin ei ole ikävä. Joka kerta sama juttu; jopa kuukauden reissut tuntuvat usein liian lyhyiltä ja mielessäni pyörii joka kerta se iso matka ilman aikatauluja.

Nyt en kuitenkaan ole sillä isolla matkalla, vaikka isoja asioita tälläkin pienellä reissulla on tapahtunut. Kuinka täynnä elämää voi yksi viikko, tai kymmenen päivää, olla?

Olemme saarihypelleet Malediivien paratiisisaarilla, yöpyneet kelluvassa villassa, snorklailleet kilpikonnien ja manta-rauskujen kanssa. Olemme keskustelleet Malediivien poliittisesta tilanteesta ja illallistaneet täysikuun valaisemalla hiekkarannalla. Vierailimme yhden päivän resortissa ja toisaalta näimme enimmäkseen paikallista elämää, siitä positiivisesti yllättyen.

Olemme vaihtaneet maata ja kulttuuria. Sri Lankan tutkimusmatka on vasta alussa, mutta jo ennestään tuttu maa on jo muistuttanut kauneudellaan ja vieraanvaraisuudellaan, miksi tänne edes halusin palata. Olen syönyt suosikkiruokiani, kokeillut surffausta, tepastellut rannalla ja löhöillyt riippumatossa. Voisin sanoa, että olen laiskotellut – joskus se tekee oikein hyvää kaiken suorittamisen keskellä.

Tapahtumantäyteiseen reissuun on myös mahtunut paljon muuta. Rannan kookoskauppias kutsui meidät kotiinsa illalliselle ja menimme. Tuo illallinen oli tilanteena hieman erikoinen, koimme olevamme siellä vain ja ainoastaan rahan takia. Toisaalta, se on aika ymmärrettävää. Siitä lisää toisen kerran.

Tähän reissuun on mahtunut myös toinen paikallinen kohtaaminen. Tämä kohtaaminen oli aitoakin aidompi, ilman dollarin kuvia silmissä. Tähän kohtaamiseen liittyi sen sijaan vahvaa liikuttumista ja kauniita hetkiä. Muistatteko srilankalaisen perheen, josta kerroin jonkin aikaa sitten? Etsin heidät käsiini kuin Kadonneen jäljillä -ohjelmassa konsanaan ja löysin. Kaikesta siitäkin kerron teille myöhemmin kuvien kera, mutta sen verran paljastan, että tuo kohtaaminen oli jotakin, mitä en hetkeen unohda. Jotakin todella kaunista ja aitoa.

Tämän verran tästä reissusta nyt, pian matka jatkuu kohti eteläistä Sri Lankaa; surffirantoja ja elefantteja. Huomenna suuntaamme näiltä näkyminen erääseen kansallispuistoon ja junalla reissaaminen edes jonnekin on myös ajatuksissa. Saa nähdä, menevätkö ajatukset ja ajoitukset yksiin. Aikaa ei enää ole kauaa. Voi haikeus, mutta nyt olen täällä ja yritän vielä
olla miettimättä viikon päästä häämöttävää kotiinpaluuta.

Ennen kotiinpaluuta on vielä kokonainen viikko jäljellä, johon voi parhaimmillaan mahtua enemmän unohtumattomia hetkiä kuin kokoinaiseen vuoteen arkea. Se on aika vaikuttava juttu se. Luvassa ainakin surffausta, villieläimiä, hulluja bussikyytejä ja illallinen herttaisen paikallisen perheen luona. Kyllä, meidät on kutsuttu – taas.


Greetings from Sri Lanka. I have been on this holiday for less than two weeks but have still experienced so much that it is almost unbelievable. From island hopping in the Maldives to visiting a local family I met here in Sri Lanka three years ago. Snorkelling with mantas and turtles, surfing, hammocks, food, conversations, friendliness, dinners under the stars…

This trip has once again been filled with amazing moments, and one more week of adventures awaits. Wow, I just love this. I just love travelling and exploring.

Leave A Reply

Navigate