Massaturismia ja autioituneita kyliä – onko mitään tehtävissä?

Mitä tapahtuu, kun turistit ottavat kaupungin haltuunsa, valloittavat sen? Miten käy hintojen ja miten käy arjen sujuvuuden? Berliini on jo kieltänyt vain lomalaisille suunnatut Airbnb-asunnot asuntopulan takia ja Barcelonassa ja Venetsiassa osoitetaan mieltä hintojen nousua ja massaturismia vastaan.

Kävelin kesäkuussa Barcelonan kaduilla ja kiinnitin huomiota kaduille ja liikennemerkkeihin ilmestyneisiin tarroihin ja tägeihin. Ne kertovat katalaaniksi kapitalismin tehneen matkailusta turismia ja käskevät turistit menemään kotiin. Nuo tarrat herättivät mielenkiintoni laajaa aihetta kohtaan. Missä mennään vikaan, kun maailmaa ja ymmärrystä avartava matkailu muuttuikin vihaakin aiheuttavaksi aiheeksi?

Massaturismi nostaa alueen hintoja

Totuus on, että turistit maksavat kaikesta enemmän. Turisti ei aina kyseenalaista hintaa vaan maksaa sen, mitä pitää. Turisti on lomalla ja haluaa nauttia. Paikallisen palkkapussi ei ole yhtä painava, paikallinen ei voi maksaa turistihinnoiteltua kahvia tai lounasta omalla kotiseudullaan. Paikallinen ei myöskään pysty pulittamaan kodistaan yhtä suurta summaa kuin minkä turisti ilomielin maksaa viikonloppuasunnostaan.

Miksi asunnonomistaja edes vuokraisi paikalliselle, kun voi kääriä asunnostaan paljon pidemmän pennin vuokraamalla sitä lomailijoille kovaan hintaan? Ongelma on olemassa. Paikallinen joutuu jättämään oman kotiasuinalueensa, jopa muuttamaan pois omasta kaupungistaan, koska ei pysty maksamaan elämästä paikallisella palkkatasolla samalla tavalla kuin lomaileva turisti voi hetken lomallaan.

Massaturismi

Airbnb vai asunto kodiksi?

Omistan pienen asunnon Berliinissä. Asunnon, jossa en asu vakituisesti ja johon olen pistänyt kaiken omaisuuteni ja vähän enemmänkin. Berliinin kaupunki kielsi jonkin aikaa sitten Airbnb-tyyppisen vuokraamisen. Vuokraamisen, jossa asunnoilla tehdään bisnestä samaan aikaan kun suuri joukko kaupunkiin muuttavia ihmisiä tarvitsee koteja.

Tämä kielto on sinäänsä loistava, enhän itsekään halua sijoittajien ostavan kokonaisia kortteleita ja sitä kautta nostavan alueiden hintoja heidän määrittelemiin taivaisiin. Jos hinnat nousevat, Berliinin sielun muodostavat luovat ihmiset joutuvat muuttamaan pois kaupungista, vieden luovan tunnelman mukanaan.

Ongelmaksi muodostuu tilanne, jossa haluaisin oman kotini olevan pääosin minun kotini, en niinkään sijoituskohde. Olen varmasti yksi monista, jotka tarvitsevat pienestä kodistaan pientä tuloa kattaakseen edes kulut. Kulut juoksevat ja virallisissa vuokrasopimuksissa (nyt kokonaan vuokrattavan asunnon vuokra-ajan pitää olla minimissään kaksi kuukautta) on säätöä. Ei auta, ainoa tapa rahoittaa omaa kotia yhtyövastikkeineen, jossa koko omaisuus on kiinni, on vuokrata sitä vakituisemmin. Tällöin kotini ei ole enää koti. Jos muun muassa Airnbn-vuokraamista ei olisi alettu hyödyntämään liikaa sijoitusmielessä, ongelmaa ei kaiketi olisi. Kaikkeen tulee mukaan ahneus, kasvu ja parempi tulos. Eikö mikään riitä?

Massaturismi

Massaturismi asettaa kohteet vaaraan

Venetsia on esimerkki kaupugista, joka tulvii turisteja− ja näin on ollut jo pitkään. Venetsialaiset häiriintyvät ja heidän oma arkensa ei voi rullata. Toisin kuin valtava Berliini, pieni Venetsia on kaupunki, joka on jo pitkään ollut turismin valtaava historiallisen arvonsakin takia. Venetsialainen ei kai voi kuvitellakaan elämää ilman turisteja, turistit kuuluvat katukuvaan. Ehkei ongelmaa silti ollut ennen kuin entistä suuremmat massat vyöryivät kaduille ja kanaalien varsille. Kaikki toimi, kun turistit ja paikalliset kulkivat sulassa sovussa, toisiaan häiritsemättä.

Islanti on luonnonkaunis maa, joka on viime vuosien aikana noussut kaikkien bucket listille. Mitä tapahtuu luontokohteen luonnolle, jos suuret massat tallaavat maata ja kansoittavat maata? Islanti on herännyt asiaan ja esimerkiksi vapaata kruisailua ja parkkeerausta luontoon on rajoitettu. Onneksi myös Ecuadorin Galapagossaarten turismia on jo vuosia sitten rajoitettu ja sitä valvotaan tarkkaan. Endeemisistä lajeistaan tunnettu saariryhmä on ainutlaatuinen ja virhekäyttäytyminen voi olla saarille kohtalokasta.

Massaturismi

Massatuotantoa ja massaturismia

En syyllistä tai kyseenalaista turisteja tai turismia, kyseenalaistan massoja ja tehokkusajattelua. On fakta, että halvat lennot ja kaikille saatavilla oleva matkailu on lisännyt turismia liikaakin. Niin upeaa kuin maailman tutkiminen ja oman maailmankuvan avartaminen onkin, maailma ei tule kestämään satojen ihmisten laumoja uhanalaisissa paikoissa tai pienten kaupunkien kujilla.

Kuten kaikessa, muun muassa ruoka- ja vaateteollisuudessa, massatuotanto on turmiollista. Halvalla saa paljon, mutta halvalla ei saa hyvää. Jostakin joutuu aina luopumaan ja esimerkiksi meidän ihmisten terveys pistetään vaakalaudalle jatkamalla esimerkiksi kosmetiikkatuotteita teollisuusjätteellä tai purkittamalla kanoja pieniin häkkeihin.

Turismin pitäisi mennä paikallisuuden ehdoilla ja luonnon ehdoilla. Me emme matkusta roskaamaan matkakohdettamme tai muuttamaan sitä, me menemme uusiin paikkoihin niiden ehdoilla, emme omine vaatimuksinemme.

Massaturismi

Turismi jakaantuu väärin

Koska matkailu on nyt niin saatavilla, ei paluuta kohtuuteen ainakaan vielä ole näköpiirissä. Kyllä te tiedätte, vaurastuneita kiinalaisiakin on aika paljon ja myös he haluavat matkustaa, tehden samoja virheitä, joita jokainen meistäkin ainakin alkuun tekee − usein ajattelemattomuuttaankin.

Yksi tapa helpottaa vaikeaa tilannetta, on matkustaa sesongin ulkopuolella. Sesongin ulkopuolella hinnat ovat kohtuullisemmat ja massat ovat poissa. Jos turismi jakaantuu tasaisemmin ympäri vuoden, se ei kuormita esimerkiksi Euroopan kaupunkien kesäkuukausia ruuhkaksi asti ja tulot myös vain turistista eläville yrittäjille jakaantuvat tasaisemmin ympäri vuoden.

Olen itse matkustanut viime aikoina paikoissa, joiden huomaan tarvitsevan turismia. Ajoimme autolla pitkin Euroopan Biskajanlahtea ja esimerkiksi monissa Espanjan ja Portugalin kylissä joka toinen asunto on myynnissä ja kadut autioituneet. Rannoilla ei ole ketään ja kahvilat on suljettu. Kun turistit keskittyvät vain suuriin kaupunkeihin ja suosittuihin kohteisiin, muut paikat kärsivät turistipulasta. Se pieni leipomoyrittäjä joutuu sulkea patongintuoksuisen leipomonsa ovet, jos ensin kaikkoavat turistit ja sen jälkeen työpaikkansa kadottaneet paikalliset. Turistit eivät enää palaa, koska palveluita ei ole. On syntynyt kierre.

Paha kierre voidaan myös katkaista ja maailmaan saataisiin luotua suhteellisen helposti paljonkin kohtuullista turismia liiaksi kasvaneen massaturismin sijasta. Turismia, joka loisi työpaikkoja, nostamatta suurien massojen (tässä kun mukaan tulee ahneus) aikaansaamana hintoja niin koviksi, etteivät paikalliset enää voi tai edes halua asua kyseisissä paikoissa. Meidänkin usein etsimämme kohteen aitous säilyy paremmin, jos matkakohteessa on myös tavallista elämää, ei vain turismia.

Thaimaa on hyvä esimerkki maasta, jossa alkuun turistit olivat toivottuja ja heitä (meitä) kohdeltiin hyvin. Jossakin vaiheessa asiat muuttuivat ja turismi olikin pakollinen paha. Länsimaalainen ihminen ei enää ollutkaan aina niin miellyttävä ja eksoottinen tapaus, ikävä kyllä. Aito hymy alkoi hyytyä ja koko homma lähti tietyissä paikoissa käsistä ja mukava asia muuttui pakkopullaksi.

Massaturismi

Matkusta sinne, minne massat eivät matkusta

Mitä sinä voit tehdä asioille? Voit päättää matkustaa suosituimpien ja täyteen varattujen kohteiden sijaan sinne, missä sinua tarvitaan. Esimerkiksi Turkki on kärsinyt pahasti maan hallinnollisista kriiseistä ja poliittisesta turvattomuudesta johtuvista syistä turistipulasta. Pienet perheyritykset kaatuvat, koska työtä ei enää ole tarpeeksi ainakaan elannoksi asti. Espanjassa ja Portugalissa on lukuisia rannikkokaupunkeja, jotka ovat parhaat päivänsä nähneet, mutta jotka sijaitsevat upeilla paikoilla.

Kun yksi ihminen matkustaa uuteen kohteeseen, sana leviää ja pientenkin kylien talous alkaa elpymään, työpaikkoja syntyy ja tyhjät asunnot täyttyvät. Tässäkin on taas tietysti riski kierteelle ja sille, että kaikki lähtee taas käsistä ja riittävä muuttuu ahneeksi ja yltäkylläiseksi, massaksi. Mikä olisikaan tapa saada asiat tasapainoon ja turismi jakaantumaan tasaisemmin ilman, että mikään kohde kärsii liiasta tai pulasta?

Loppuun haluan vielä painottaa, että kannatan matkailua, tietysti kannatan. Parhaimmillaan matkailu auttaa ymmärtämään omaa itseä ja sitä kautta ympäröivää maailmaa (tai päinvastoin) paljon paremmin, eikä maailmaa enää koskaan näe yhtä mustavalkoisin silmin. Inspiroidu matkailusta vaikka tämän jutun kautta! Myös tämä juttu matkakuumeesta saattaa ilahduttaa. Ja muista, lähelläkin voi matkustaa! Oma kotimaammekin on löytämätön helmi!

Onko teillä ajatuksia tästä vaikeasta aiheesta? Oletteko huomanneet turisminvastaista ilmapiiriä matkoillanne?

Muita lukuvinkkejä vastuullisesta turismista kiinnostuneille:

 

Jaa kavereillesi! Share on Facebook26Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Pin on Pinterest0

5 Comments

  1. Hyvää pohdintaa! Itse pidän paikoista, joissa on sitä ”oikeatakin” elämää tai luontokohteista, joissa ei ole tungosta. Mutta niin vaan olen tunkenut itseni sinne Islantiin ja välillä suosittuihin suurkaupunkeihin, koska ne vaan ovat niin vetovoimaisia ja helposti saavutettavia. Tosin en halua kesäkuukausina niissäkään tungeksia, kokemus voi olla aivan toisenlainen sesongin ulkopuolella.

  2. Pingback: Vastuullista puskaparkkeerausta - Urbaani viidakkoseikkailijatar

  3. Tältä osin mielestäni maabongarit matkustavat vastuullisesti, sillä me menemme maahan kuin maahan useimmiten lentotarjouksista välittämättä. Barcelona, Venetsia; islanti tai Thaimaa ei jää meidän takiamme jalkoihin, sillä ne ovat vain kohteita monen muun joukossa 🙂

  4. Hyvä aihe, itseasiassa esim. Turkin Antalya ja sen lähiseudut taitavat kuitenkin olla yhä supersuosittuja kesällä. Suomesta tehdään myös edelleen valmismatkoja Turkkiin. Kroatian rannikko on supersuosittua kesällä, kun taas muut Kroatian alueet jää usein turisteilta näkemättä sisämaasta. Myös Italiassa kaupungit (Rooma, Venetsia, Milano, Firenze) ovat supersuosittuja, kun taas muut alueet jäävät tyhjiksi etenkin syksyllä ja talvella ja niitä alueita on todella paljon. Esimerkiksi Lazion rannikkoseuduilla ei juurikaan näe turisteja talvella, kun kaikki menevät Roomaan. Venetossa on muitakin näkemisen arvoisia kohteita kuin Venetsia, vaikka se uniikki onkin. Adrianmeren kohteet ovat turistien suosiossa kesällä, mutta kaupat ja osa hotelleista suljetaan syksyksi kun tulijoita ei ole. Sardiniassa ja Sisiliassa sama juttu. Moni venetsialainen saa kuitenkin elantonsa turismin parissa, joten ilman turismia heillä ei olisi työtä ja pakko kuitenkin muuttaa pois. Venetsiassa niin moni työpaikka liittyy turismiin: hotellit, turistikaupat, ravintolat, kahvilat, risteilysatama, venetaxit, venebussit. Massaturismissa on se hyvä puoli kuitenkin että se luo työpaikkoja ja olisi hyvin vaikea elää ilman työtä kohteessa jossa ei ole turismia jos on siltä alalta kokemusta.

    ”Niin upeaa kuin maailman tutkiminen ja oman maailmankuvan avartaminen onkin, maailma ei tule kestämään satojen ihmisten laumoja uhanalaisissa paikoissa tai pienten kaupunkien kujilla.”

    Näin on ja matkabloggaajilla on taito asioista kirjoittaa ja voi kertoa kohteista joissa ei ole (vielä) paljoa kävijöitä. Voi toki olla hienoa mennä vaikka Pariisiin, tai muihin supersuosittuihin kohteisiin mutta muutakin löytyy

  5. olen huomannut turismin vastaista ilmapiiriä välillä matkoilla, olin pienessä kaupungissa Adrianmerellä Italiassa jossa turistitoimistossa ei haluttu neuvoa. Niin ostin bussilipun bussista kun ei heiltä saanut neuvoja ja suuri osa bussilinjoista oli vaihdettu/lopetettu. Myös saman kohteen matkatoimistossa oli ankea palvelu ja lopulta työntekijä ”sekosi” ja soitti suomalaiselle matkaoppaalle sanoen että toimistossa on turisteja jotka puhuvat vain suomea eikä muita kieliä. Ei ole sattunut tuollaista vielä muualla ja luulen että nainen oli todella kyllästynyt ja tympääntynyt turisteihin. Kun taas toisessa matkatoimistossa jossa kävin eri kohteessa sain todella hyvää palvelua

Leave A Reply

Navigate