Lentämisen Zen

Onko lentäminen vain pakollinen paha, joka pitää käydä läpi siirtyäkseen paikasta toiseen? Entäs, jos matkustusaika onkin tilaisuus nollata tilanne ja levätä? Kuunnella itseään ja pysähtyä? Tai ehkä se voi olla tilaisuus nähdä upeita maisemia, uudesta perspektiivistä?

Juuri nyt istun lentokoneessa, turvavyöllä omaan paikkaani sidottuna. Tämä on minun pesäkoloni juuri nyt. Minun ei tarvitse siirtyä minnekään, eikä minulla ole paljoakaan tekemistä. Minut on pakotettu olemaan paikoillani, ilman suuria virikkeitä tai toisaalta ärsykkeitäkään.

Palermon lentokenttä jää taakse.
Jossakin Italian yllä.

Ikkunasta näkyvät upeat vuoristomaisemat, lennämme jossakin Alppien yllä. Kuinka kaunista voikaan olla? Aurinko maalaa maiseman omalla valollaan ja sinne tänne pilvien lomaan muodostuu sateenkaaren värejä. Alhaalla näkyy pieniä kyliä ja vuoristojärviä, vuorten välisissä laaksoissa. Tämä lento on elämys itsessään.

Tämä niin sanottu pakollinen paha onkin juuri nyt erittäin nautinnollinen hetki. Tämä hetki on parhaimmillaan myös meditatiivinen. Saan luvan kanssa vain olla. Saan käyttää tämän oman hetkeni juuri kuten haluan. Mitään ei tarvitse tehdä, minnekään ei tarvitse mennä. Juuri nyt haluan omasta valinnastani katsella maisemia, kirjoittaa ja juoda kahvia. Saan olla.

Italian ja Sveitsin vuoristoseuduilla maisema on henkeäsalpaavankaunista – jopa lentokoneesta käsin.
Jossakin Alppien yllä.

Kiireisessä arjessa yksinkertaiset olemisen hetket ovat vähentyneet. Se aika, mikä aiemmin käytettiin yksinkertaiseen omassa kehossa ja mielessä olemiseen käytetään nyt puhelimen räpläämiseen ja meileihin vastaamiseen. Jatkuvasti on sata asiaa mielessä ja sata asiaa, mihin ajatukset voi suunnata.

Bussimatkat arjessa eivät ole enää kuten ennen ja niin sanotut arjen mindfullness-hetket ovat kadonneet. Aiemmin jopa työmatkat olivat juuri niitä hetkiä, kun mitään ei voinut tehdä. Nyt meditatiivisia läsnäolon hetkiä pitää järjestää omaan arkeen oikein kalenterin kanssa.

Pian laskeudumme Berliiniin.

Lentokone hurisee eteenpäin ja päämääräkin lähestyy. Onneksi on silti tämä hetki. Onneksi on ollut koko päivän kestävä matkustus. Olen pakotettu rauhoittumaan ja olemaan läsnä. Saan vain olla. Saan kuunnella omaa mieltäni ja ajatuksiani. Ehkä ne kertovat minulle jotakin tärkeää – kunhan vain pysähdyn kuuntelemaan.


Sometimes sitting on your personal seat in an airplane can be meditative while watching amazing landscapes. It is a moment of just being, of not being able to do much. We all need this kind of moments to listen to ourselves in this hectic world we live in.

2 Comments

  1. Lentäminen on todellakin rentoutumista parhaimmillaan! Mulla on tosi monesti ollut sellanen tilanne, että viikkojen työstressi päättyy johonkin kaukolentoon, on kyseessä sitten loma tai työmatka – mutta odotan aina sitä hetkeä kun voi laittaa wifin kiinni ja IFEn päällä ja nauttia lasin viiniä! Parasta!

    • Urbaanilaura Reply

      Ja tällaiset hetket tulevat välillä todella tarpeeseen. Oma privaatti ravintola näköalalla ja pöytiintarjoilulla on ihan parasta :)!

Leave A Reply

Navigate