Karavaanipäiväkirjat: Surffia ja silmäniloa

Päivä 4

Aikainen aamu, matkan neljäs aamu, Biarritzissa tuntuu edelleen kuin unelta. Heräämme Oskarimme yläpedistä ja aamun ensimmäinen ääni on valtameren kohina. Avaan ikkunan ja näen märkäpukua päälleen kiskovan miehen edessämme olevan auton vieressä. Mies huomaa tuijotukseni ja käännän pääni merelle.

Kokkailemme aamiaista tarvikkeista, joita kaapista löytyy, ennen kuin suuntaamme leipomoon hakemaan 90 senttiä maksavaa patonkia ja kauppaan hakemaan juustoja. Olemme todellakin parkissa Biarritzin parhaalla paikalla ja yö ei maksanut meille penniäkään. Kahvi näissä maisemissa maistuu taivaalliselta ja aurinkokin alkaa jo lämmittää.

Päivä kuluu rantaelämän yhdistyessä kaupunkielämään. Tämä paikka on täydellinen kombinaatio rentoa rantaelämää (kaduilla paljain varpain kävelevine surrareineen) ja hienostuneen tyylikästä kaupunkielämää. Biarritz saattaa olla vienyt paikan omien suosikkikaupunkieni TOP5-listalla.

Suosikkipaikakseni kaupungissa muodostuu upealla merinäköalalla varustettu kahvila-baari nimeltä Etxola Bibi. Paikka tuntuu olevan the place to be myös paikallisille, jossa nuoret ja vanhat, kissat ja koirat sekä naiset ja miehet kohtaavat. Koiria on paikan päällä aina vähintään yksi ja iltaisin paikaliset herrat pelaavat paikan vierisellä hiekkakentällä petanque-peliä.

Laskuveden aikaan myös minä, aloittelevampi surffari, pääsen veteen. Vuokraan laudan ja märkäpuvun eräästä monista rannan tuntumassa olevista surffikouluista hintaan 18 euroa. Päätän ottaa ison laudan, koska vähäisetkin taitoni ovat varmasti ruostuneet.

Surffailen tunnin verran ja saan jopa monta aaltoa, ehkä ensi kerralla otan jo taas hieman pienemmän laudan. Saa nähdä, missä pääsen seuraavaksi veteen. Atlantin vesi ei muuten ole niin kylmää kuin kuvittelin ja Biarritz on loistava paikka surffaukseen sekä aloittelijoille että kokeneille konkareille. Eukka puhuu jo Biarritziin muuttamisesta. Tosiaan, tämä paikka tuntuu aktiivisten ihmisten kaupungilta ja todella toimivalta paikalta elämiseen.

Tämä karavaanaushomma on minun juttuni! Se on meidän juttumme – enkä millään ole valmis edes miettimään kotiinpaluuta vielä. Eikös tämä matka voisi kestää vaikka kokonaisen vuoden? Ehkä vielä joskus sitten.

Surffin jälkeen samoilemme kaduilla. Haemme kauppahallista herkkuja naposteltavaksi, käymme autossa syömässä, Eukka menee takaisin veteen ja huomaan hänenkin ruostuneiden surffitaitojensa palautuneen. Olen yksi niistä monista surffityttöystävistä, jotka odottelevat armastaan rannalla. Tykkään siitä roolista.

Illallisen syömme ulkona, viiniä ja pinchoseja. Kaiken hinta on yhteensä 22 euroa meiltä kahdelta. Pinchosit ovat suosikkikatuni, La Gambettan, varrelta valitsemassamme ravintolassa hinnaltaan euron kappale.

Päiväni suurin huomio on Biarritzin tunnelma. Tämä tunnelma on voittamaton ja ihmiset ovat uskomattoman rentoja ja samaan aikaan tyylikkäitä. Täällä on paljon aikuisia ihmisiä, ihmettelen teinien poissaoloa. Missä kaupungit teinit ovat? Täällä on todella komeita miehiä. Kyllä, saan visuaalisena ihmisenä edelleenkin katsella muita komistuksia kaukaa. Naisetkin ovat kauniita. Ihmiset vain yksinkertaisesti ovat olemukseltaan täällä kovin viehättäviä.

Pehkuihin painumme Oskarin yläpetille. Siellä on yksi maailman parhaista paikoista nukkua. Huomenna matka jatkuu San Sebastianin suuntaan ja siirrymme Ranskan Baskimaalta Espanjan Baskimaalle. Tämä karavaanaushomma on minun juttuni! Se on meidän juttumme – enkä millään ole valmis edes miettimään kotiinpaluuta vielä. Eikös tämä matka voisi kestää vaikka kokonaisen vuoden? Ehkä vielä joskus sitten.

Leave A Reply

Navigate