Junamatka Intiassa on elämys: Goalta Keralaan

Matkustaisitko junassa 17 tuntia, läpi Etelä-Intian? Olisiko sinusta nukkumaan kerrossängyssä tai syömään intialaista junaruokaa? Sietäisitkö seinällä juoksentelia elukoita tai uskaltaisitko jutella vierustoverille?

Rakastan matkantekoa maitse. Nautin ohikiitävien maisemien ihailuista, oli allani sitten matkailuauto, pyörä, bussi tai juna. Maita pitkin matkatessa koetellaan välillä hermojen lisäksi istumalihaksia, mutta maitse tapahtuva matkustus antaa sielulle mahdollisuuden pysyä paremmin menossa mukana – näin ainakin Amerikan alkuperäisasukkaiden mielestä.

Pitkä junamatka koko Intian läpi on ollut yksi unelmistani. Sellainen Siperian läpi kulkevaan junamatkaan verrastettava seikkailu, mutta Intiassa. Helmi-maaliskuun reissulla aikaa oli pari viikkoa, eikä viikon junamatka houkutellut lomankaupuista minääni laisinkaan. Suureksi yllätyksekseni olisin voinut viettää vaikka koko reissun Goalla, mutta päätimme toisin. Alun perin reissuideana oli ollut yhdistelmä Goaa ja etelän Keralaa, joten päätimme pitäytyä siinä. Onneksi on olemassa koko valtavan Intian kattavaa junamatkaa kepeämpiäkin vaihtoehtoja päästä oikeaan reissufiilikseen ja keskelle syvintä Intian olemusta: lyhyempi, pitkä junamatka.

Intia junalla

Varaa pitkä junamatka Intiassa etukäteen

Olimme idealistisesti ajatelleet hypätä junaan Goan Agonda Beachilta vielä samana päivänä. Väärin ajateltu, sillä tällainen junamatka pitää varata mieluiten etukäteen. Junat saattavat olla täynnä ja 17 tunnin yöjunamatkaa ei kukaan halua taittaa ilman makuupaikkaa. Pääsimme lopulta matkaan vasta parin päivän päästä, varattuamme liput normaalia kalliimmalla hinnalla suoraan paikallisesta matkatoimistosta. Toisaalta pari lisäpäivää kauniissa rantakohteessa ei menoa haitannut.

Juna lähti illansuussa ja matka-aika hitaasti eteenpäin puksuttavassa junassa oli huimat 17 tuntia eli läpi yön. Kaukana ovat edessämme istuneiden paikallisten mukaan ajat, kun ihmiset istuivat junan katolla. Sellaiset eksoottisten Intia-mielikuvien junailut eivät ainakaan Etelä-Intiassa ole enää arkipäivää. Edessäni lähes koko junamatkan istunut mies kertoi Intian olevan sivistynyt maa, jossa tuollaista ei enää tapahdu.

Sen sijaan, että olisin päässyt istumaan junan katolle, avonaisissa oviaukoissa saa edelleen hengailla. Tietysti hengailin. Jossakin vaiheessa junamatkaa palasin paikalleni, kuuden ihmisen avohyttiin. Käytävä on avoinna ja hyttiosassa on molemmilla puolilla kolme kerrossänkyä. Käytävällä saattaa kulkea ihmisiä vaikka läpi yön ja ilmeisesti vielä kalliimmilla lipuilla saisi enemmän yksityisyyttä. Se ei välttämättä olisi huono vaihtoehto ainakaan yksin naisena matkustaessa.

Intia juna

Puhtaat lakanat ja ruokaa paikalle tarjoiltuna

Junassa on yllättävän hyvä palvelu. Junan henkilökunta kiertää jossakin vaiheessa koko junan ja ottaa vastaan ruokatilaukset. Eurolla tai parilla saa hyvän aterian suoraan omalle paikalle kuljetettuna. Henkiökunta tuo myös jokaiseen sänkyyn puhtaat petivaatteet. Jossakin vaiheessa minäkin, vatsa täynnä, vetäydyin omaan kerrossänkyyni. Korvatulpat korvilla ja arvotavarat tyynyn alla, nukuin pienessä petikolossani melko levottomat yöunet. Vauvakin kiljui koko yön viereisessä hytissä.

Jossakin vaiheessa hätkähdin, kun viereiseen sänkyyn kömpi mies, joka jutteli kahdelle kaverilleen kovaan ääneen. Espanjalainen ei juurikaan nukkunut, hän sanoi pitävänsä tilannetta silmällä. Taisi pitää silmällä myös silloin tällöin seinillä vilistäviä, pieniä torakanpirulaisiakin. Kieltämättä yön pieninä tunteina itsekin ajattelin, että tällaisessa tilanteessa voisi sattua jotakin, jos olisi sattuakseen. Jos olisin ollut matkassa aivan yksin, olisin saattanut nukkua hattu päässä, teeskennellen olevani paikallinen mies. Onneksi mitään ei käynyt ja aamulla herätessäni yön pelottavat miehetkin osoittautuivat aivan vaarattomiksi ja mukaviksi.

Intia junalla

Junamatka Etelä-Intian läpi ei ainakaan yöaikaan ole suuren suuri maisemapläjäys tai elämys. Silti kokemus on suositeltava. Juuri tällaiset kokemukset erottavat reissaamisen lomailusta, vievät pintaa syvemmälle paikallisuuteen ja tavallisen elämän ääreen. Siellä avonaisessa oviaukossa on hyvä tutkailla maailmaa, ihmetellä ympäröivää maisemaa ja maailmaa – tukka tuulessa hulmuten!

HYVÄ TIETÄÄ:

  • Hintaa 17 tunnin junamatkalle makuupaikalla Agondalta (lähin juna-asema on Cancona) Keralan Kochiin tuli noin 30 euroa, mutta matka olisi ollut edullisempi etukäteen varattuna.
  • Varaa matkalle mukaan eväitä ja juomaa, mutta junissa on myös ruokatarjoilu.
  • Varaa matka netistä jo etukäteen. Jos lähdet reissuun spontaanisti, kokeile onneasi lipun kanssa suoraan juna-asemalla. Matkatoimistot eivät saa lippuja varattua samalle tai seuraavallekaan päivälle.
  • Junissa on yleensä kova ilmastointi, varaudu lämpimillä vaatteilla.
  • Intian junissa on yleensä vessat, kuten missä tahansa muuallakin.
  • Jos matkustat yksin naisena, pyri hyttiin, jossa on muitakin naisia. Jos hyttikaverit epäilyttävät, aina voi yrittää vaihtaa hyttiä.
  • Arvotavarat on hyvä ottaa vaikka tyynyn alle, mutta tunnelma junassa oli turvallinen.

Intia junalla

*Olin Intiassa osana momondo ambassador -ohjelmaa ja momondo on sponsoroinut osan matkan kuluista. Lue lisää ajatuksiani ja fiilistelyjäni ohjelmasta täältä!

1 Comment

  1. Pingback: Kiitos, vuosi 2017 - Urbaani viidakkoseikkailijatar

Leave A Reply

Navigate