Aamu riisipellon laidalla Langkawilla

En ole aamuihminen, vaikka enemmän kuin mielelläni heräisin aamuisin auringonnousun aikaan joogaamaan tai muuten vain aloittamaan aamuni hitaasti. Aikaiset aamut ja alkuillat ovat suosikkihetkiäni päivissä. Ne ovat hetkiä, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotakin. Ihmiset menevät kouluun tai töihin, luonto herää ja samoin heräävät kaikki luontokappaleet.

Heräsin nyt viidenteen aamuuni Langkawilla, kuudenteen tai periaatteessa seitsemänteen koko reissulla. Lasken mukaan nyt myös aamun lentokoneessa ja aamun Kuala Lumpurin kokolattiamatolta herätyn yön jälkeen.

Gemalai Village, Langkawi/ Urbaani viidakkoseikkailijatarTähän aamuun heräsin perinteistä malesialaista taloa jäljittelevästä, modernista bambumökistä. Voisin asua tällaisessa, luonnonmateriaaleista rakennetussa, mökissä aina. Riisipelto ympärilläni houkuttelee tänne lintuja. Aamuyöllä heräsin valtavan lintulauman viserrykseen jossain kauempana, nyt viserrys kuuluu ympäriltäni. Samoin kuuluu autojen ääniä, kolinaa, sammakkojen kurnutusta, heinäsirkkojen ääniä ja välillä vedestä hypähtää riisipellossa asuva kala.

Tilasin tämän aamun aamupalaksi perinteisemmän aamupalan. Ruokailu on yksi oleellisista asioista reissatessa ja haluan kokeilla monenlaisia makuja. Tämä kauniisti tarjoiltu aamiainen saa minut mausteiden takia hikoilemaan. Samoin saa jo lämpimästi paistava aurinko. Silti, kuumuudesta ei saa valittaa. Narisen kylmyydestä, olen kantani valinnut.

Gemalai Village, langkawi

imagePerinteinen aamiainen on maustettu voimakkaasti, mutta on herkullinen. Kotona en tosin söisi riisiä ja nuudeleita kello 8:30. Bambunlehtiin kääritty riisiannos, munakas, nuudeleita, paahtoleipää ja hedelmiä. Edessäni tepastelee kana ja pieni tipu. Vesipuhvelit on juuri tuotu läheiselle riisipellolle syömään. Niilläkin on poikasia, söpöt kaksoset. Kuulen ympäriltäni lintujen viserrystä ja autojen ääniä. Yksi lintu on kova kerjäämään, hän haluaisi jakaa aamupalan kanssani.

Aamiaisen jälkeen jatkan puuhastelua riisipellon laidalla. Ohjelmassa on tutustumista elämään riisipelloilla ja riisin kylvämistä. Tänään on myös uusi muutto edessä. Olisin kyllä voinut vain jäädä tähän mökkiin, tämä tuntuu jo kodilta. Matkan on silti jatkuttava ja vaihtelu virkistää.

image


 A morning at the rice paddies in Langkawi

I am not a morning person, even if I would love to wake up early every morning to do yoga and to have a slow breakfast. Because of the time difference, I have now been one. Also, I enjoy mornings a lot, and I do not want to miss this amazing part of the day.

I am currently having breakfast at my lovely ecological hut by the rice paddies, at Gemalai Village. I ordered myself a traditional breakfast this morning. I always want to eat local food when I travel. This breakfast was served beutifully, and I could just look at it, and also look at the view behind it forever.

Noodles, rice, omelette, toast, and fruits. I cannot finish even a half of this. I am sure the birds and the waterbuffaloes around would like to share it with me. The birds are even begging for it. Oh no, I still won’t give them any (unlike the tourists at my previous hotel who fed the monkeys, which is never a good idea).

I feel lazy, and relaxed. I have reached a perfect holiday mood, and this mood is something I love. I am not in a hurry anywhere, and I am just enjoying the little things around me. And this hut, I could live here. Sorry, Gemalai Village; I think I will take this house to Finland with me. Can I? Please?

Jaa kavereillesi! Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Pin on Pinterest0

Leave A Reply

Navigate